maanantai 31. lokakuuta 2016

Muulimenot lokakuussa

Menot
Lokakuun tallivuokra 380e
Matolääke 15e
Brasilialaisia muulivarusteita 213e
Kaviopihdit 68e
Varusteita FB kirpparilta 70e
Psylliumia 3 kg Makanalta 46,75e
Juoksutusvyö 39e

Yhteensä: 831,75e

Tulot
0e

YHTEENSÄ -831,75e

*menee keittämään nuudeleita*


Käytän kuukausikirjanpitoa nyt poikkeuksellisesti myös asioiden muistilistana:
Madotus 3.10.2016 Noropraz 500 kg mukaan (lipsahti ekstraa)
Kiima alkoi 14.10.2016


Hal.ost.as.muk.työvalj. + länget.
Lue lisää

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

7 seuraavaksi parasta muulitiliä Instagramissa

Englantilainen bloggaaja julkaisi Mulography-blogissaan kesällä listan mielestään parhaista IG-tileistä. En voisi olla listauksesta enempää samaa mieltä, joten otin tähän postaukseen mukaan suurimman osan Mulographyn listauksesta. Jätin pois vain epäaktiiviset tilit, sillä mitään en vihaa enempää kuin tiliä, jonka viimeisin päivitys on kymmenen viikon takaa.

Muledragger eli Chris laittaa muulit jonoon ja kuskaa tavaraa pitkin Bob Marshal Wildernessiä.
Kuva, jonka Chris 〽️ (@muledragger) julkaisi

Mulography eli Sari omistaa Englannissa Marty muulin, joka ei ole ihan helpoimmasta päästä. Hänelle on onneksi saapumassa muutavan viikon kuluttua Mallorcalta vanhempi ja kokeneempi ratsumuuki Xato! Olen niin innoissani Sarin puolesta!
Kuva, jonka @mulography julkaisi



Bishop Mule Days on toukokuussa Kaliforniassa järjestettävä viikon mittainen muulikarkelo. Mukana on yli 700 mulberoa ja ne kilpailee eri luokissa. Vielä joskus minäkin menen paikan päälle urpoilemaan. Tili ei ole ihan niin aktiivinen kuin toivoisin, mutta hienoja muuleja siellä on silti edustettuina/repostattuina.
Kuva, jonka Bishop Mule Days (@bishopmuledays) julkaisi

Muladeirosoficial esittelee Brasilian hienoja muuleja, paljon repostauksia. Minunkin yksi aasikuvani oli repostattu ilman lähdettä. Asiasta huomautettuani, asia korjattiin heti. Muuli on aika saman näköinen kuin nämä brassimuulit ja salaa haaveilenkin asiaan sopivista varusteista. Jos nuo osaisivat tehdä sopivan muulisatulan?
Kuva, jonka MULADEIROS - OFICIAL (@muladeirosoficial) julkaisi

Meddock Mule Company laittaa myös muulit jonoon ja ratsastaa wildernessiin. Mark kuskaa muulejaan Kaliforniassa ja kyllä näihin maisemiin voisi lähteä vaikka ihan ilman muulejakin. Ehkä sitten kun pääsen kokemaan Bishop Mule Daysin.

3 Mules on lähinnä Kaliforniaa kiertävän Johnin Instagram. Hän pakkaa tavarat ja välillä itsensä muulien selkään ja taittaa matkaa säiden mukaan paikasta seuraavaan. Hän elää nomadin tavoin, eli pysyvää kotia Johnilla ei ole. Muuleista yksi on ollut matkassa jo yli kymmenen vuotta! Mies on alueellaan jo tunnettu eikä saa poliiseilta rikesakkoja yöpymisestä enää niin usein. Hänellä on myös itseään suurempi tarkoitus, kunnantaloille John vie aina vetoomuksen vaellusreitistön järjestämiseksi Yhdysvaltoihin. Nyt hän joutuu käyttämään paljon autoteitä.
Kuva, jonka 3Mules (@3mules) julkaisi

Jarjeer Mules on Atlasvuoristossa, Marrakechissa toimiva aasien ja muulien pelastusjärjestö. Eläimiä käytetään vuorilla kantojuhtina, eikä niiden elämä ole todellakaan mitään loistokasta. Hienoja selviytymistarinoita ja kuvia.

Yllä olivat Mulographyn listaamat huipputilit (paitsi että oman tilini tilalle vaihdoin Mulographyn). Nyt tulee ne kymmenen seuraavaksi parasta muulitiliä!

New Orleans Carriages on yksi monista New Orleansissa toimivista vossikka-ajelupalveluista. Tili on aktiivisin ja mukana on paljon repostauksia ja omia kuvia muulien arjesta. Muuleista pidetään selvästi hyvää huolta ja ne kaikki pääsevätkin myös maalle pitkille lomille, eli eivät ne koko vuotta syki kaupungin vilinässä.


Muaresoficial on yksi Brasilian muulitileistä. Tilillä paljon kuolattavia muuleja ja muulimiehiä. Ja toki myös hienoja aaseja, joita käytetään muulien tekemiseen. Sanaakaan en ymmärrä, mutta hyvältä näyttää. Joillakin tileillä on paljon "hauskoja" videoita, joissa muuli yrittää päästä kaikin keinoin ratsastajasta eroon, tässä niitä ei ole.



Guolhermefurlangomes on brasilialainen aasinkasvattaja, ja kasvatetut aasit ovat tietenkin pega-rotuisia, eli niitä, joita Brasiliassa pääsääntöisesti käytetään muulinkasvatukseen. Aasit ovat ns askellajiaaseja, eli ne menevät töltin tapaista töpötystä ja samaa askellajia toivotaan saatavaksi myös muuleille. Hienoja kuvia ja aktiivinen postaustahti.

Jumentopega on erittäin seurattu tili Pega-aaseille. Runsaasti myös muulikuvia, mutta enimmäkseen näitä majesteettisia aasioreja. Lääh!
Video, jonka Jumento Pêga (@jumentopega) julkaisi


Osmioguetateno on taas yksi brasilialainen muulinkasvattaja (ilmeisesti, kielestä en ymmärrä edelleenkään mitään). Hienoja muuleja ja myös videoklippejä ratsastuksesta.

ML_Equestrian eli Gabriella Brown on yhdysvaltalainen Lazer-muulin omistaja. Ja hän selvästi rakastaa ihanaa muuliaan!


TSMules eli Ty ja Skye Evans on suosittu muulinkouluttaja jenkkilässä. Hän kiertää suurimman osan vuodesta matkailuautolla pitämässä muuliklinikoita. Suosittelen itseasiassa tutustumaan ennemmin heidän Facebook-sivuunsa, jossa on pidempiä klippejä koulutuksista.
Kuva, jonka Ty Evans (@tsmules) julkaisi


Yhdysvaltalainen Olivia kirjoittaa suosittua blogia DIY Horseownership. Hän omistaa Nilla-muulin, jonka kanssa hän valmentautuu ja on osallistunut jo kenttäkisoihinkin.
Kuva, jonka Olivia @ DIY Horse Ownership (@diyhorseownership) julkaisi

Bonarina lopuksi on norjalainen parikymppinen eläinvalokuvaaja theedora eli Frida Isadåra Årseth. Hän kuvaa enimmäkseen lehmiä (!!). Lehmät näyttävät onnellisilta ja kuvat ovat erinomaisia.
Kuva, jonka Frida Isadåra Årseth (@theedora) julkaisi
Lue lisää

lauantai 29. lokakuuta 2016

Sisäkissa tallikissaa tuuraamassa

Minua Instagramissa seuraavat tietävät, että meillä on kaksi abessinialaista kissaa. Ne ovat tietenkin sisäkissoja, paitsi että niillä on käytössän aidattu piha. Kissoista vanhempi, pian 11 vuotta täyttävä Jehu on ihan hyvää lenkkiseuraa, jos joskus jaksaisi vielä lähteä sen kanssa metsäpoluille tai pururadoille. Täällä omakotitaloalueella sitä pelottaa luonnollisesti kaikki, erityisesti sauvakävelijät, joten sekään ei tykkää ulkoilla täällä. Paitsi jos se pääsee livistämään ovesta karkuun, silloin se kyllä tykkää.

Jehu on nuorempana ja pari kiloa laihempana käynyt paljon näyttelyissä ja on leikkaamattomana saanut arvon IC ja leikattuna PR. Paneeliin se ei koskaan ole päässyt, koska se on aika kaukana moderneista abessinialaisista ja se on todella rufistinen. Sen kuuluisi olla tassuista ja mahan alta valkoinen, mutta se on sieltä vaaleanruskea eli rufistinen. Jehu oli kaksivuotiaaksi asti leikkaamaton, mutta sille astutettavaksi tullut naaras ei tullut tiineeksi. En kestänyt ollenkaan sen runsasta merkkailua, joten samana päivänä kun se täytti kaksi ja sijoitussopimus loppui, siltä lähti pallit.

Jehun virallinen nimi on FI*Udun Silver Apricot Njinyi, ja sen sukutaulun ja tiedot voi katsoa Omakissasta. Jehun näyttelymenestus on hankittu ajalla ennen Omakissaa, enkä ole muistanut lähetellä kopioita näyttelyseteleistä mihinkään, joten tittelit ja näyttelytulokset tuolla eivät näy.

Jehu on siitä oikein kätevä kissa, että kun sen kanssa on nuorena ulkoiltu todella paljon flexissä, se pysyttelee ihmisten lähellä. Tai ehkä se pysyttelisi muutenkin, en osaa sanoa. Jossain vaiheessa kissan ollessa parivuotias kokeilin, jos se kulkisi mukana myös vapaana. Ja se kulki hyvin! Kunhan pururadalla ei ollut muita käyttäjiä. Ja missään lähiössä sitä ei tietenkään voi pitää vapaana, mutta ulkoilualueilla ja metsissä se pysyy mukana menossa.

Eräässä paikassa asuessani, oli meillä vieressä todella kivat ulkoilureitit. Niihin kuului pitkospuita, pieni lampi ja paljon polkuja. Peruslenkki ei ollut pitkä, noin kilometrin ja Jehu oppi sen nopeasti. Se kirmasi edelle, mutta jäi aina odottamaan minua mutkan taakse. Ja jos mentiinkin pidempää reittiä, se juoksi takaisin ja taas edelleni.

Eniten kissat rakastavat pihapiirejä, erityisesti vieraita sellaisia. Tallimme tallikissa on muuttanut omatoimisesti naapuriin ja otin Jehun mukaan tallille. Se on todistetusti erinomainen päästäisloukku, mutta olisiko se rottaloukku, se jäi tällä kertaa todistamatta. Rotat olivat ilmeisesti päiväunilla juuri puoliltapäivin, vaikka olen niitä tallilla nähnytkin valoisaankin aikaan.

Muulista kuvasin tällä kertaa pienen videon, jossa se väistää neliöön aseteltujen puomien päällä koko kierroksen yhteen putkeen. Video tulee blogiin myöhemmin. Valokuvien suhteen keskityin kissaani.

Koska muuliblogi tarjoilee kaikille kaikkea, on tämä postaus täytetty kissakuvilla!

Näet muuten ihan oikein, Jehulla on puolikuristava kaulapanta. Se on kireimmillään normaalin pannan kireydellä, eli ei kurista sitä. Tällainen panta on vain tosi helppo pukea ja riisua, siksi se on käytössä solkipantojen sijaan. Jehu ei omalla pihalla ulkoillessaan käytä tietenkään mitään pantaa.


Lue lisää

perjantai 28. lokakuuta 2016

Aasiyhdistyksen hallituksessa ei riidellä

Olen ollut mukana perustamassa Suomen Aasiyhdistystä vuonna 2008 ja olen ollut mukana  yhdistyksen hallituksessa siitä lähtien. Ensin sihteerinä ja nyt puheenjohtajana. Olen siis aika syvällä tässä jutussa. Tätä ennen olen kuulunut Heinolan 4H-yhdistyksen hallitukseen. Muuten olen tajunnut pysytellä erossa vastuupesteistä.

Aasiyhdistyksen hallituksessa on matala organisaatio ja asioita tehdään yhdessä. Jäsenet osallistuvat valitettavan vähän, mutta olemme todenneet sen tosiasiaksi. Aikaisemmin yritimme kovasti kysellä jäseniltä että mitä he haluaisivat, mutta kun mitään vastauksia ei tullut, päätimme tehdä niitä asioita, joista itse pidämme. Olemme tehneet pari aasimatkaa ja aasipäivän tilalle kehitimme aasitilojen avoimet ovet, jotka eivät kuormita hallituslaisia niin paljon kuin aasipäivä.

Minä henkilökohtaisesti vihaan yhdistyksiä, joissa ylipuhutaan heti uudet innokkaat jäsenet mukaan hallitukseen, annetaan hirveästi duunia ja ajetaan uusi muuli loppuun. Lopulta uusi poloinen eroaa yhdistyksestä, vaihtaa (koira)rotua ja muistaa aina nettikeskusteluissa haukkua entisen rotujärjestönsä. Tätä ei todellakaan haluta aasiyhdistykseen!

Ehkä isona erona koira/kissayhdistyksiin on se, että juuri kukaan ei tienaa mitään aaseilla jos satunnaisia talutuskeikkoja ei oteta laskuihin mukaan. Eli hallituksessa ei ole henkilöitä ajamassa omaa etuaan. Hallituksessa on jäseniä, joilla ei ole ollut omaa aasia ikinä! Silti he osallistuvat tekemiseen
Rudolf
Esimerkiksi aasileiri oli ensin idea kokoontua hallituksen kanssa paikkaan X, treenata aasien kanssa ja pitää aasipäivä leirin päätteeksi. Tämä palvelisi pitkämatkalaisia. Laitettiin asiasta viestiä myös jäsenille ja pari jäsentä tulikin mukaan! No muutama vuosi eteenpäin ja leiriläisiä oli 22 ja meikäläinen aivan loppu leirin jälkeen. Maksoin eurolleen saman kuin muutkin leiriläiset ja olin vastuussa mm alaikäisistä leiriläisistä. Ja ne viime hetken peruutukset ja muutokset? Niitä oli ja paljon!

Nyt on siis palattu juurille ja tehdään just sitä mitä tykätään. Ensinnäkin me tykätään hyvästä ruuasta. Pari viikkoa sitten meillä oli hallituksen kokous yhdistyksemme sihteerin luona Kouvolassa ja tarjoilut olivat erinomaiset.
Pätkiskakkua? Kyllä kiitos!
Toiseksi me tykätään tehdä reissuja ja puhua aaseista. Ei mun mies ainakaan lähtisi mun kanssa Equitanaan! Eikä mua kiinnosta pelkät hevosjutut. Englannin aasimatka viime vuonna oli great success! Siis niin hyvä että mentiin perhematkalle samoihin maisemiin tänä vuonna. Ollaan käyty myös Ruotsissa, itseasiassa kaksi kertaa.

Seuraava reissu on Saksaan Equitanaan. Ollaan kaksi päivää messuilla, yksi päivä tehdään vierailuita aasipaikkoihin (kunhan ensin kartoitan niitä) ja yhtenä päivänä ehtii ehkä tutustumaan Essenin kaupunkiin. Majoitus hoidetaan mahdollisimman halvalla, eiköhän Airbnb tarjoile meille sopivan kokoisen kimppakämpän tapahtuman ajaksi.

Ja millä rahalla me mennään? Ihan omilla! Englannin reissua yhdistyksen kassasta sponsoroitiin reilulla 200 eurolla, käytimme rahat viimeisen illan ravintolaillalliseen. Reissusta saatiin kuvia ja artikkeleita jäsenlehteen. Eli ruokapalkalla.

Aasiyhdistys on seuraavan kerran aktiivisesti esillä 11-13.11. Messukeskuksessa ELMA-messuilla. Mulppe ja kolme aasia ovat siellä edustamassa joka päivä, ne siis myös yöpyvät messuilla.

Ja nyt niitä kuvia hallituksen kokouksesta.


Punajuuri-Aurajuustokeitto

Yksi hallituksemme jäsen omistaa vuohia. Pukkikilit eivät oikein mene kaupaksi niin he käyttävät lihat itse, tässä savustettua vuohta!
Lautasliinat ovat asiaankuuluvat.
Meillä on myynnissä tätä servettitelinettä. Sen ovat valmistaneet metallipuolen ammattikoululaiset.

Aaseja Noralla on kaksi. Knud's Rudolf (alla) ja Lunda's Hälge (mustanpäistärikkö).









Nora on tilannut aaseille kuormasatulan Englannista. Siellä eräs aasinomistaja tekee näitä mittatilauksena käsin kotonaan. Remmit eivät ole nahkaa vaan beta-materiaalia. Postikuluineen kuormasatulalle tulee hintaa n 350 euroa. Korit ovat muualta.



Menemme mahdollisesti Saksassa tutustumaan aasitalliin, joka tarjoaa retkiä niin, että aasi vuokrataan mukaan kantamaan eväät ja muut tarpeelliset. Suomessa ei ihan täysin vastaavaa toimintaa ole, mutta Hutkon tila Pukkilassa on järjestänyt yhteismaastoja tällä periaatteella. Heillä vain on eläinvalikoima paljon laajempi kun talutukseen voi ottaa vasikan, alpakan, aasin tai lampaan!
Lue lisää

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Piti olla raspaus, olikin muotokuvauspäivä!

Meidän tallilla käy Juti raspaamassa hevosten hampaita kahdesti vuodessa. Tänään oli taas se päivä ja Muulinkin oli tarkoitus mennä jonon jatkoksi. Paitsi ettei meille tullut mieleenkään ilmoittaa etukäteen että yksi asiakkaista ei olekaan hevonen, jotta eläinlääkäri voi tarkistaa etukäteen rauhoittavan aineen suositellun annoksen ja perehtyä teoriassa muulien purukalustoon.

Muuli jäi siis tällä kertaa hoitamatta, mutta hoidetaan toukokuussa kun eläinlääkäri tulee taas raspaamaan tallillisen hevosia. Ja tällä kertaa on ilmoitettu että yksi näistä onkin muuli.

No hittoako siinä, olin tallilla valoisan aikaan keskellä viikkoa, koska olin pyytänyt saada lähteä töistä aikaisemmin tämän asian takia. Huolestuneille työkavereille tiedoksi, tein/teen kyllä tunnit sisään!

Hain eilen tilaamani brasilialaiset muulitavarat ja tänään pääsin testaamaan niitä Muulille. Eräs brasilialainen nettikauppa, Selaria Casa do Cavalo lupasi toimittaa tilauksen myös Suomeen ja yksi aasinomistaja sitten teki kimppatilauksen. Olin tilannut riimun, suitset, ohjat ja kaviopihdit jousella. Pihdit olivat halvemmat kuin Suomessa ja riimu, suitset ja ohjat olivat paikallista muulityyliä, eli niissä on koristeena paljon metallirenkaita.

Ja Muulihan on vähänku brassikama, kun se on iberialainen. Ainakin brassimuulit on kovasti saman näköisiä kuin Mulppe.

Muulisatuloitakin heillä on, mutta katsotaan nyt ensin miten tämä satula-asia etenee Suomessa. En ihan heti viitsi käyttää tonttua toiseen satulaan kun kaksi satulaa jo löytyy, mutta toki sitten jos jossain mielenhäiriössä laitan lännensatulan myyntiin ja joku hullu sen omassa mielenhäiriössään minulta pyyntihintaan ostaa. Se lähtee muuten tonnilla ja mukaan saa kaikki hilavitkuttimet paitsi ei mäkivyötä. Ja se ei ole merkitön halppis.

Raspauspäivä muuttui siis valokuvauspäiväksi. Kuvien lisäksi ohjasajoin ja juoksutin Muulia kentällä. Juoksutuksen toteutin kahdella ohjalla, eli välillä ohjasajia ja välillä juoksutusta. Tällä kertaa suorilla urilla kulkeminen keskellä kenttää tuntui olevan tosi haastavaa Muulille. Urilla se meni kuitenkin ok.


Riimun kuuluisi olla alempana jotta rengas tulisi melkein tuohon turvan päälle. Mutta kun tämä on jo isoimmalla säädöllä!

Riimun mukana tuli ohut talutushihna, siinä on lukossa tassun kuva.








Tämä valkoinen sheisse kuvissa on ihan oikeasti lunta.








 Tarhan olisi tietenkin voinut siivota ennen kuvien ottamista.






Lue lisää