Englannissa on olemassa muutamakin rehu, joka on kehitetty vartavasten aaseja ajatellen. TopSpec on luonut oman aasirehunsa yhdessä Donkey Sanctuayryn kanssa ja itseasiassa yksi punta jokaisesta myydystä säkistä tilitetäänkin aasien hyväntekeväisyyteen!
Mitään TopSpecin rehuja ei tietääkseni saa suoraan Suomesta, mutta onneksi ainakin
Equestrizone (entinen Pegasus Health) toimittaa rehuja Englannista Suomeenkin. Rahdit olivat vielä vuosi sitten melko poskettomat, mutta nyt tammikuussa 2018 tuli 65 kilolle
toimituskulujen hinnaksi vain 12 puntaa! UPS toimitti rehut mukavasti kotiovelle. Jätin toki oveen valtakirjan, jolla annan luvan jättää laatikon (rehusäkit oli pakattu laatikoihin) oven eteen.
Blue Chipiin ajauduin aikoinaan kahdesta eri syystä, hevosten ruokintaan hurahtanut kaverini uskoo siihen kuin peruskallioon ja toiseksi, Blue Chip Native ja Lami-Light sopivat oikein hyvin aaseillekin. Kysyin Donkey Sanctuarystäkin, että ovatko nämä rehut lähellä TopSpecin rehua, ja ne ovat. Halusin siis löytää Muulille mahdollisimman aasimaisen rehun, ja nämä ovat vähäsokerisia, vähäproteiinisia, vähätärkkelyksisisiä ja runsaskuituisia täysrehuja maistuvassa pellettimuodossa.
Hevosten ruokinta on nykyään salatiedettä eikä mitään rehua kannattaisikaan vaihtaa ihan tuosta vaan ja huvikseen. Jos rehu sopii ja eläin näyttää hyvältä, niin antaa mennä. Muuli on omasta mielestäni ruokittu jo tähänkin asti hyvin sen tarpeet huomioonottaen, mutta voisiko sen täysrehu olla
vieläkin parempi?
Englannissa lainsäädäntö ei velvoita kertomaan rehujen sisältöjä yhtä hyvin kuin Suomessa, joten rehuja on vaikeaa laittaa Hoptiin. Kysyin rehusta kuitenkin lisätietoja valmistajalta, ja sainkin hyvin pian vastauksen, jossa vertailtiin näitä kahta rehua. Liitteenä oli myös luottamuksellinen taulukko TopSpec Donkey Forage Balancerin sisältämistä vitamiineista ja määristä. En tietenkään voinut lisätä sitä tähän postaukseen, mutta määrät ovat hyvin samanlaisia kuin BC nativessa.
Aasirehun ja Nativen vertailu
|
Aasirehun syöttömäärä pussin takaa |
Kirjoitan tähän alle hieman vertailuja näistä kahdesta rehusta sen mukaan, mitä TopSpeciltä kerrottiin. Olen edelleen sitä mieltä, että molemmat rehut ovat oiken oivia täysrehuja aaseille ja muuleille, mutta vertailen silti.
Molempien rehujen syöttömärän suositus on 100 grammaa per 100 kiloa aasia, eli sellainen tavallinen metrin korkuinen normaalipainoinen aasi tarvitsee rehua 150 grammaa päivässä.
Aasirehussa on vähemmän proteiinia (eli valkuaista) (11,5%) kuin Nativessa (16%), mutta silti Donkey Sanctuary on sitä mieltä, että rehu ei tarvitse rinnalleen valkuaislisää, vaikka aasi söisi pelkkää olkea vapaasti tarjoiltuna. TopSpec suosittelee rinnalle pientä määrää alfalfaa, puoli litraa per aasi riittää päivässä. Valkuaislisän voi antaa myös soijarouheen tai rypsirouheen muodossa, jolloin 0,5-1 dl päivässä on luultavasti riittävä, jos aasi on pelkällä oljella. Donkey Sanctuary on laskenut, että oljessakin on valkuaista, ja onhan siinä, mutta sulavaa raakavalkuaista siinä ei välttämättä ole ollenkaan. Aasikin tarvitsee valkuaista.
Aasirehun kuitumäärä on korkeampi, 19%, kun BC sisältää sitä 15%. Aasi tarvitsee jo ruuansulatuksensa toiminnan kannalta kuitua, mutta jos aasi on myös vapaalla oljella, ei tämä seikka vaikuta rehunvalintapäätökseeni mitenkään. Kuiduntarve täyttyy jo vapaasta oljesta.
Tärkkelystä tulee rehuun viljoista. Tärkkelys ei kuulu aasin tai hevosen luonnolliseen ravintoon ja suurina määrinä voi aiheuttaa ongelmia ruuansulatuksessa ja sitä kautta aineenvaihdunnassa. Tärkkelyksen määrä tulisi siis olla mahdollisimman matala tai sitä ei pitäisi olla ollenkaan. Melkein kaikissa täysrehuissa tärkkelystä kuitenkin on, mutta jos sitä on alle 20%, niin en pitäisi itse määrää pahana, jos rehun syöttömäärät ovat pienet. Näiden rehujen syöttömäärät ovat hyvin pienet. Kauraahan (tai muita viljoja) ei aasille tule koskaan syöttää säännöllisesti, kourallinen herkkuna muutaman kerran viikossa on mielestäni ok.
Aasirehun tärkkelysmäärä on pienempi kuin Nativen. Aasirehussa sitä on vain 6,5% ja Nativessa 12%.
Sokeri on rehussa tärkkelyksen lisäksi toinen huomiotava aine. Sokeri on hiilihydraattia ja sitä pitäisi olla rehussa mahdollisimman vähän. Sokeri lihottaa ja aasit ovat tottuneet niin köyhään ravintoon, että sokeri voi altistaa kaviokuumeelle.
MUTTA, tässäkin kohtaa on otettava järki käteen. Päivän heinäannoksessa sokeria voi olla hyvinkin runsaasti. Jos aasin heinäannos on 2 kuiva-ainekiloa päivässä (noin 2,5kg heinänä), on vähäsokerisessa heinässä tällöin 100 grammaa sokeria, normaalisokerisessa 200 grammaa ja erittäin maistuvassa ja sokerisessa heinässä voi olla jopa 400g.
Jos siis aasi saa jo heinästään keskimäärin 200 grammaa sokeria päivässä, on ihan sama, että saako se 150 gramman rehuannoksestaan 5 vai 25 grammaa sokeria päivän aikana. Aasirehun sokerimäärää ei ole kerrottu, mutta se on samoissa lukemissa Nativen kanssa. 150 kiloa painava perusaasi saisi siis rehustaan sokeria noin 6,75 grammaa päivässä, muuli saisi tämän määrän tuplana.
Energiapitoisuus aasirehussa on Nativea matalampi. Ja käyttämätön energia on sitä, mikä näkyy aasissa läskipaakkuina. Aasirehun energiamäärä on 8,5 MJ/Kg ja Nativen 11. Edelleenkin, näin pienillä syöttömäärillä tämä luku ei ole kovin oleellinen. Tärkeintä on aasin pääruuan sisältämä energiamäärä, eli oljen ja heinän ME-arvo.
TopSpecin mukaan aasille on syötettävä matalaenergistä rehua, jossa on paljon vitamiineja. Erityisesti E-vitamiini on heidän (ja tämänhetkisen yleisenkin käsityksen) mukaan tärkeää. E-vitamiini tosin imeytyy huonommin säkkirehuista kuin nesteenä pullosta. Suosittelen siis talviaikaan aaseillekin Vetcaren tai jonkun vastaavan luonnollista E-vitamiinia.
|
Rehut vielä kätevästi taulukossa. E-vitamiinia en osannut muuntaa samaan yksikköön. |
Lopputulos?
Molemmat rehut ovat ihan yhtä päteviä ja sisältävät aika vähän mitään, mikä olisi riski aaseille vaikka ne pääsisivät luvatta rehulaan ahmimaan itsensä täyteen.
Jos aasi on liian lihava (kuten yleensä on), ei rehun vaihtaminen tai sen syöttämisen lopettaminen tule laihduttamaan aasia pätkääkään, korkeintaan päinvastoin. Täysrehun on tarkoitus korvata heinän puutteita, ja vain heinä- ja olkianayysillä tietää paljonko omassa heinässä on mitäkin.
Aasien ruokinnan suhteen on tärkeintä tietää kuinka paljon heinässä on sokeria, sitä tulisi olla alle 100 grammaa kuiva-ainekilossa, jotta heinää voisi syöttää ainoana karkearehuna. Jos sokeria on enemmän, on pakko hankkia olkea, jolla voi korvata osan heinästä. Oljessa on aina hyvin vähän sokeria. Suurin näkemäni sokerimäärä on ollut 47 (Seilabissa analysoitu olki).
Vitamiinit ja hivenaineet ovat yhtä tärkeitä aaseille kuin hevosillekin ja, kun kuiva- ja säilöheinä tehdään yleensä vain yhdestä tai kahdesta eri heinälajista, voi heinässä olla puutteita ravintoaineissa. Eläinten oma keho pystyy korvaamaan puutteita aika pitkään ja ne pärjäävät ilmankin, mutta jossain vaiheessa puutokset näkyvät ja voivat lyhentää aasin ja muulin elinikää sitten sieltä loppupäästä.
Muuli syö vielä maaliskuun puoliväliin asti Blue Chip Nativea, jonka jälkeen se siirtyy uuteen rehuun. Se on näyttänyt ihan hyvältä tähänkin asti ja toivottavasti näyttää jatkossakin. Jos ei, niin palataan vanhaan. Nyt haluan kokeilla sille tätä.
Hinta
Säkki (15 kg) Blue Chip Nativea maksaa 57-59 euroa ostopaikasta riippuen. Kilohinta on siis 3,8-3,9e.
Kolme säkkiä (á 15 kg, yht 45 kg) Topspec Donkey Forage Balanceria maksaa 115 euroa toimituskuluineen. Kilohinta on siis 2,6e. Toimitusmaksun osuus oli 12 puntaa (noin 14 euroa), joten yksi säkki tulee suhteessa kalliimmaksi kuin kolme.
TopSpecin hinnat ovat
Equestrizonen sivuilta, josta omat säkkini tilasin.
Syöttömäärät ovat rehuissa samat.
Koska oma muulini asuu täysihoidossa ja velottaa kukkaroani jo lähtökohtaisesti 400 eurolla kuussa (tällä hetkellä koulutuksessa, 600e/kuussa), on minulle yhdentekevää että maksaako sen rehu kuukaudessa 10 vai 40 euroa. Se ei siis tässä konkurssissa tunnu. Yllä olevat rehut tulevat maksamaan aasinomistajalle noin 15 euroa kuussa per aasi. Yksi säkki riittää kahdella aasilla siis noin kaksi kuukautta, jos aasit ovat sellaisia "tavallisen kokoisia".
Sensijaan aasinomistajat, joiden aasit asuvat kotipihassa eikä niihin tarvitse upottaa yhtään rahaa, ovat kokeneet että tällaiset fiinit ja hienot rehut ovat liian kalliita. Rehun hinta ei missään nimessä takaa sitä, että se sopisi kaikille aaseille tai juuri sille omalle aasille, mutta toivottavasti kaikki aasit saavat päivittäin edes jotain kivennäistä ja niiden ruokinta on muutenkin kunnossa.