tiistai 31. maaliskuuta 2020

Muulimenot maaliskuussa 2020

Menot

Maaliskuun tallivuokra 400e
Ratsastustunti 15e
HKM muotoiltu satulavyö (käytetty) 25e
Rossner muotoiltu satulavyö (käytetty) 50e
Wintecin satulaan korotuspaloja 15e

YHTEENSÄ 505e

Tulot

0e

YHTEENSÄ -505e

Miksi edes listaan tulopuolta, kun mitään ei todellakaan ole tulossa. No tuo HKM:n vyö tulee myyntiin, koska se olikin saman mittainen, kuin mikä minulla jo oli ja tarve oli hieman pidemmälle. Muulin kouluvyö on siis 60 cm ja se on juuri sen verran lyhyt, että sitä on taisteltava vastinhihnoihin. Mutta kun sen saa, sen saa kyllä kiristettyä ihan hyvään kohtaan.

Olen Rossnerin vyöstä haaveillut jo pidempään ja nyt sellainen oli myynnissä 70 cm pituisena Facebookin kirppariryhmässä. Iskin kiinni. Vyötä en ole vielä mm tämän koronakriisin takia ehtinyt hakea.

Wintecin korotuspalat taas ostin, kun halvalla sain. Muulin Wintec tuntuu sopivan tosi kivasti, mutta kun sitä on paloilla mahdollista muokata, ostin palat pois kun olivat lähellä myynnissä.
Lue lisää

sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Muulin aktiivisuuskatsaus 32 päivän datan perusteella

Kirjoitin viimeksi, että olin valjastanut Muulin nilkkapannalla ja seurasin sen liikehdintää sen avulla. Nilkkapantana toimi vanha Polar Loop 1-aktiivisuusranneke, joka mittaa siis käytännössä vain askeleita ja niiden avulla aktiivisuutta. Kuljettua matkaa ranneke ei siis mittaa.

Viimeksi olin todella huolissani Muulin liikkumattomuudesta sen vapaapäivinä. Ja huolissani olen edelleen. Tosin keskimmäisen mittausjakson aikana muuli sai vapaallakin aikaiseksi yli 1000 askeleen päiviä, arvelin, että olin laittanut pannan jotenkin eri tavalla. Kolmas mittausjakso antoi jälleen hyvin matalia askelmääriä vapaapäiville, joten puolivälin vapaiden runsas liikkuminen lienee mittausvirhe.

Kun katsoin Polarin sivuilta mittaustuloksia huomasin, että noina kolmena päivänä ranneke näytti, että Muuli oli seisoskellut tunnin ajan. Noin 200 askeleen vapaapäivinä ranneke näytti, että se oli istuskellut. Eli jotenkin ranneke kuitenkin mittasi eri tavalla. Sehän ei voi mitenkään ihmisille tarkoitettuna rannekkeena ymmärtää muulin kohdalla seisomisen ja istumisen eroa. Ehkä ranneke oli eri päin, ehkä se oli kireämmällä tai löysemmällä. No oli niin tai näin, muutaman päivän korkeammat askelmäärät eivät vaikuta keskiarvoon niin paljon, että tulokset olisivat täysin kuraa.

Tulokset kertovat nimittäin edelleen, että Muuli ei vapaapäivinään liiku tarhassa juuri ollenkaan. Vain päivänä, jona sen kaveri Elsa lastattiin traileriin ja vetiin pois, oli ollut Muulilla aktiivinen. Aktiivisuusrenkaan mukaan se oli ottanut pieniä spurttijaksoja säännöllisesti pitkin päivää. Ehkä päivä oli tuulinen tai Elsan lähtö tosiaan vaikutti Muulin elämään.

Yksin ollessaan se ei enää seuraavina päivinä ollut mitenkään aktiivinen.

Alla on graafi Muulin liikkeistä. Päivät eivät ole ihan peräkkäiset, koska otin tuloksista pois ne päivät, kun ranneke ei ollut mitannut koko päivää, eli kun siitä oli akku loppunut ja se oli latauksessa. Otin pois myös sen päivän, kun laitoin rannekkeen takaisin, koska sehän ei mitannut aamua ja aamupäivää silloin ollenkaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että nimenomaan liikkumispäiviä jäi mittauksista pois, mutta olinkin kiinnostuneempi Muulin liikehdinnästä sen vapaapäivinä.

Kuva kannattaa klikata isommaksi.
Kirjoitin alle myös, mitä aktiivisuutta päivä on pitänyt sisällään.

Vapaapäivien keskiarvo oli 685 askelta. Jos en ota huomioon vapaapäiviä, joina askeleita oli yli 1000, on keskiarvo 272. Ja se ei muuten ole paljon se.

Haluatko SINÄ liikuttaa Muulia?


Nyt siis tilanne on se, että Muuli kaipailisi lisäliikutusta. Jos autoilet, olet säänkestävä, et pelästy ihan pikkujuttuja ja painat alle 60 kg, laita viestiä rosamiii@gmail.com . Jos et halua ratsastaa, mutta maastakäsittely ja vaikkapa naksutinkoulutus kiinnostaa, olet erittäin tervetullut!

Muuli asuu Tuusulan Nuppulinnassa todella mukavalla pikkutallilla, jossa on aidattu kenttä ja maastoja ja maastoseuraa. Oma valkku on puolestani tervetullut. Raha ei tule vaihtamaan omistajaa tässä diilissä. Kirjoitin hoitajan tarpeesta tarkemmin viime toukokuussa. Pysyvää hoitajaa emme kuitenkaan löytäneet, joten asia on jälleen ajankohtainen.
Lue lisää

Levin lasketteluloma muutti muotoaan, kun vietimme paljon aikaa television "koronastudion" äärellä.

Mikä sana on just nyt kaikkien huulilla? No korona tietenkin! Se on vaikuttanut omaan elämääni sen verran, että työpaikkamme siirtyi etätyöskentelyyn huhtikuun puoliväliin asti ja kalenteri on tyhjentynyt tasaista tahtia kaikista vapaa-ajan menoista aina vain pidemmälle tulevaisuuteen. Viimeisimpänä toukokuun karjakurssi siirtyi syksylle, jos tilanne olisi silloin parempi.

Korona iski tajuntaan ja kovaa viikolla 12. Se on ikimuistoinen viikko siinä mielessä, että olimme silloin kaveriporukan kanssa Levin hangilla. Reissu oli odotettu ja sitä varten työpaikoillamme oli joustettu, jotta retki keväthangille toteutuisi. Näin vähälumisen talven jälkeen matka oli oikein erityisen odotettu.

Korona oli toki ilmassa jo ennen lähtöä. Kävin pari päivää ennen lähtöä paikallisessa Prismassa toteamassa saman, minkä moni muukin oli jo todennut. Vessapaperi, leivät ja jauhot olivat loppu. No, ihan hyvä edes joskus rakentaa se oma hätävara kotiin, mutta harmi, että kaikki tekivät sen samaan aikaan.

Oikeastaan lähtöpäivänäkään ei kukaan meistä tullut edes ajatelleeksi että "ehkei kannattaisi lähteä", mutta viikon kuluessa ajatukset muuttuivat. Kuuntelimme nimittäin mökissä suurella hartaudella kaikki hallituksen tiedotustilaisuudet ja uutisten erikoislähetykset. Levillä korona ei vaikuttanut mitenkään, kuten uutisissakin kerrottiin. Vinkkarissa ja Ihkussa väki bailasi entiseen tapaan, mutta omasta mielestäni mäessä oli vähemmän porukkaa kuin aiempina keväinä.
Postaus on kuvitettu Levireissun kuvilla. Saattoihan se olla viimeinen matka pitkään aikaan. Ja mitä sitä kieltämään, siellä oltiin, nautittiin ja pysyttiin onneksi terveinä, vaikka elimmekin erittäin jännittäviä aikoja.

Laskettelukeskus ohjeisti heti viikon alusta asti, että hisseihin sai mennä vain oman seurueen jäsenten kanssa samaan aikaan. Lopulta itselleni tuli vain kaksi laskupäivää hieman tuulisen ja kylmän kelin takia, muuten teimme oman pilkkiretken ja laavuretken emmekä olleet muiden ihmisten kanssa lähikontaktissa.

Kokkailimme mökissä ruokaa, katsoimme telkkaa, saunoimme ja vietimme aikaa paljussa.

Tuon viikon aikana kaikkien ajatukset olivat kuitenkin enemmän tai vähemmän koronassa. Valmiuslakia valmisteltiin, ulkomailta tulijoiden tuli mennä itsenäisesti karanteeniin, ensimmäisistä lomautuksista tuli tieto, meidän työpaikkamme monen muun kanssa siirtyi etätyöhön. Leviltä lähdettiin kotiin aika erilaisissa fiiliksissä, kuin millä sinne oltiin tultu.


Uutisissa paheksuttiin laskettelukeskusten toimintaa ja ravintoloiden aukioloa, ihmettelin kovasti sitä, kun olihan muuallakin Suomesa baarit normaaliin tapaan auki. Jostain syystä Levi oli kaiken pahan alku. Lopulta laskettelukeskus meni kiinni pikavauhdilla pari päivää lähtömme jälkeen.

Nyt Uusimaakin on mennyt kiinni, se ei vaikuta elämääni tosin mitenkään. Minulla ei ole mitään syytä ylittää rajaa, mutta hevospuolella on ollut paljon keskustelua niiden kesken, joiden hevonen jäi rajan toiselle puolelle. On kai edelleen hieman tulkinnanvaraista, saako omaa hevostaan mennä liikuttamaan vai ei, jos hevonen asuu täysihoitotallilla.

Ratsastuskouluja on mennyt kiinni, yksäritallejakin on mennyt kiinni tai niissä on rajattu tallilla olevien ihmisten määrää. Meidän tallille korona ei ole ainakaan vielä tehnyt muutoksia, mutta se onkin pieni yksityistalli, jossa on tallinomistajan lisäksi neljä meitä hevosenomistajia. Hyvin harvoin olemme kaikki paikalla samaan aikaan tai ainakaan tallissa tai satulahuoneessa samaan aikaan. Ratsastus kentällä lasketaan vielä pääsääntöisesti ulkoiluksi, joten se on sallittua.

Koronan alkaessa mietin aika lapsellisestikin että noh, vähän tavallista kausiflunssaa ärhäkämpi. Sitten totuus iski vasten naamaa, talous seisahtuu melkein tykkänään, todella moni on lomautuskeskustelujen joukossa ja onhan viime lamasta tosiaan se 30 vuotta.

Ei osaisi välttämättä kuvitella, miten tällainen vaikuttaa sivutoimiseen yrittäjään, mutta vaikuttaa se. Pitkä pääsiäisen keikkani siirtyi myöhempään ajankohtaan, koska matkustaminen ei ole sallittua, joten mihin tilallinen tarvitsisi lomittajaa? No, onneksi myös omat kevään ulkomaanmatkani ovat hyvin pitkälti peruuntuneet, niin ei haittaa, vaikka reissurahat jäivät tällä kertaa saamatta.

Mutta entä ne miljoonat tyypit maailmanlaajuisesti, joiden tulot riippuvat matkailusta? Onnea vaan.

En ole kovinkaan tietäväinen talousasioissa, mutta mahdollinen tuleva lama aiheuttaa itsessäni ainakin juuri sen reaktion, jolla lama saadaan aikaiseksi. Lyön kaikki menoreiät umpeen ja alan hillota rahaa sukanvarteen "pahan päivän varalle". Jos Trump lähettäisi minulle parin tonnin shekin shoppailua varten, laittaisin kaiken sukanvarteen ja maan talous ei todellakaan pelastuisi.

Tämä poikkeustilanne on samalla kutkuttavan jännittävä ja erittäin masentava. Toisella hetkellä odotan maailmanloppua ja toisena mietin, että kohta tämä on varmasti ohi ja ompa ainakin vessapaperia pariksi vuodeksi.
On aika siistiä omalla tavallaan himmata oravanpyörää ja tyhjentää kalenteria työkeikoista ja lomareissuista. Kun mitään et voi tehdä, on aikaa tehdä kotona hommia, nauttia lähiluonnosta, katsoa joku hyvä sarja ja odotella kesän tuloa. Kotona työskentely on kuitenkin itselleni saanut sen aikaiseksi, etten tule enää ottaneeksi konetta syliin blogipostausta varten. Tuntuu, että nyt viimeistään on tietokonekiintiö täynnä. Sen takia blogikin on ollut kovin hiljainen.

Minä luulen, että korona pyyhkäisee yli tavalla tai toisella. En tiedä, ehtiikö rokote ennen sitä vai ehtiikö koronavirus kehittyä vielä tehokkaammaksi. Luen aiheesta kaiken, mikä on luettavissa luotettavilla sivustoilla ja siellä on skenaarioita laidasta laitaan. Talouden puolesta toivon, että meillä on tämän jälkeen jyrkkä nousu, kun ihmiset "vapautuvat vankilasta". Toivottavasti yrityksetkin pysyvät pääosin pystyssä ja selviävät tilanteesta lomautusten avulla.

Itse teen parhaani sen eteen, etten hakeudu ihmisten ilmoille, ja jos tunnen oloni yhtään flunssaiseksi, linnoittaudun sisätiloihin erittäin pitkäksi aikaa. Onneksi olen koko koronaepisodin aikana tuntenut itseni jopa poikkeuksellisen terveeksi. Nautin siitä, että "kotoilua" saa harrastaa nyt ihan luvan kanssa. Normaalisti on nimittäin se fiilis, että vapaalla pitäisi aina olla menossa johonkin. Oikeasti tykkään ihan tosi paljon viettää aikaa kotona! Kuten eräs tuttu sanoi, tämähän on loistavaa aikaa kaikile introverteille, kun ei tarvitse keksiä mitään tekosyitä sille, miksei voida nähdä.

Omalla kohdallani sosiaaliset tarpeet tulee tyydytettyä hyvin pitkälti töissä ja tallilla, joten en edes juuri kaipaa sen enempää ihmisseuraa. Moni muu varmasti kärsii kovasti siitä, ettei voi livenä tavata läheisiään. Onneksi on somet ja videopuhelut, jotta psyymme kärryillä siitä, miten ystävillämme menee.
Lue lisää