sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Muulimenot kesäkuussa 2019 ja muulimenojen puolivuotiskatsaus

Menot

Kesäkuun tallivuokra 415e
Liedon matkaratsastuskisojen osallistumismaksut 30e
Groomin ja kuvaajan palvelukset Liedon kisoissa 10e
Puolet trailerivuokrasta (Liedon kisoihin) 15e
Trailerivuokra testimaastoon 30e
Madonmunanäytteen tutkiminen viime kuussa 12e
Hepokala Forest Trail ja kuvaajan palkkio 30e
Trailerin vuokraus ja polttoaineet Hepokala Forest Trailiin 25
Porvoon laukkakisojen 30.6. osallistumismaksu 25e
Porvoon laukkakisojen trailerivuokra 30e
Jeff Sandersin elokuun kurssin 2. osa 200e
Puolet trailerin vuokrasta hiekkamontuille 15e (koulutusmenoihin)
Tunnit kesäkuussa 60e

YHTEENSÄ 867e


Tulot
Myyty epäsopivat bootsit 74e

YHTEENSÄ -793e

Muulimenojen puolivuotiskatsaus


Muulimenoissa ei ole puolessa vuodessa tapahtunut juuri muutosta vuoden ensimmäiseen kvartaaliin, kun seurataan menoja kuukausittain.

Yhden uuden menokohdan jouduin ottamaan lisää, ja se on kilpaileminen. Siihen lasken mukaan lähtömaksut ja siihen liittyvät trailerimenot. Polttoaineita tai omia ruokia en laske muulimenoihin mukaan edelleenkään.

Varuste- ja tarvikehankinnat (poislukien kavioihin liittyvät) 741,89e (123,65e/kk)
Kavionhuolto ja tarvikkeet 271,15e (45,19e/kk)
Tallivuokrat 2490 (415e/kk)
Ruokinta 246,90 (41,15e/kk)
Terveydenhuolto 243e (40,50e/kk)
Koulutus ja tunnit 1335e (222,50e/kk)
Kilpaileminen 150e (25e/kk)
Yhteensä 5477,94e, joka tekee kuukautta kohden 912,99e.

Tulopuolella myin muutaman varusteen ja sain niistä 129e.

Kootut selitykset kuuluvat seuraavasti.

Kaviohuolto on näinkin iso, koska ostin kun halvalla sain taas yhdet uudet bootsit. Lisäksi tänä vuonna maksoin muulin talvikengityksestä satasen.

Ruokintamenot ovat suuret, mutta olen juuri ostanut Muulille kivennäiset ja e-vitamiinit loppuvuodeksi.

Koulutus ja tunnit-kategoriaan meni elokuun karjakurssi sekä elokuun muulileiri. On kivaa osallistua kurssille, kun se on maksettu jo aikoja sitten!

Loppuvuoden menot eivät siis kuukautta kohden ole varmasti näin suuria, koska "isoimmat" menot on jo maksettu eikä varustetarpeitakaan tällä hetkellä ole.

Hepokala Forest Traililla meillä oli Muulin kanssa myös pieniä kommunikaatio-ongelmia. Retki oli kuitenkin kaikenkaikkiaan erittäin onnistunut ja suosittelen radalla käymistä ihan kaikille ratsukoille. Se sopii hyvin myös varsoille, joita talutetaan pelottavien asioiden läpi.
Lue lisää

lauantai 29. kesäkuuta 2019

Ensimmäinen estetunti Muulin kanssa! (spoiler: kukaan ei kuollut eikä ollut mitään muutakaan actionia)

Nyt on maailmankirjat sekaisin, osallistuin nimittäin ensimmäiselle estetunnille Muulin kanssa eilen! Opettaja, Essi Laurell, oli pitänyt tunteja toiselle tallilaisellemme aikaisemmin ja hän kysyi, haluaisinko minäkin osallistua tunnille, jos Essi tulee kotitallillemme. No todellakin!

Sovimme, että otan puoli tuntia, koska en sen pidempiä koulutuntejakaan ole Muulin kanssa ottanut.

En ehtinyt jännittää estetuntia kuin vasta pääpäivänä saadessani ratapiirroksen puhelimeeni. Pinjan kanssa oli sovittu, että minä rakennan radan ja hän purkaa sen. Pinja ei tiennyt, etten ollut koskaan ikinä milloinkaan rakentanut yhtään mitään rataa enkä todellakaan ratapiirroksesta, mutta sinne se vain syntyi!

Tässä kohtaa toiveena ratojen suunnittelijoille, välttäkää oksereita. Niissä on ihan jumalaton kantaminen! Minä ja Muuli pärjätään oikein hyvin pystyillä, joissa on yksi oikea puomi. Maahan voidaan laittaa pehmopuomi. Ja sokeripalat ovat meille erittäin jees!
Noniin, takaisin tuntiin. Kerroin Essille, että Muuli pelkää takakulmaa enkä ole sillä koskaan (tarkoituksenmukaisesti) laukannut kentällä. Muulin aloitteesta kyllä sitäkin enemmän. Päätimme yksissätuumin tehdä ensimmäisestä tunnista Muulille helpon ja mukavan, jotta sille jää hyvä fiilis.

Kerroin myös, että itse en ole estehyppääjä ja muutenkin kaikinpuolin aika paska ratsastaja. Voitte ihan itse todeta sen katsomalla ÄÄNIRAIDALLISEN videon. Video on tässä alla kivasti upotettuna.


Kameran taakse nakitin kaverini Heidin, joka pahaa-aavistamatta kyseli, onko tallilla ketään perjantaina, jos hän tulee pitkästä aikaa käymään. Hän(kin) ajatteli saavansa hyvää viihdettä Muulin estetunnista, mutta lopputulos olikin aika tylsä eikä mitään actionia tapahtunut.

Alussa Muuli teki hieman sivuliikkeitä kytätessään kentän aidan takana jotain, mutta ne näyttävät videolla paljon laimeammilta, kuin miltä ne tuntuivat selkään. Tulimme koko puolituntisen samaa sarjaa, jonka väli oli 17,5 metriä. Ravissa.
Ensin puomit olivat kasassa, tarkoitus oli ravata sujuvasti kasojen yli. Sen jälkeen siirsin keskellä käyntiin ja sitten Essi asettelikin minulle jo ravipuomeja, joiden päällä minun tuli antaa kunnon myötäys, mutta ilmeisesti tarkoitus oli olla heittämättä tuntumaa kokonaan pois.

Sitten sain ihan miniskidipystyt itselleni ravipuomien jälkeen ja kunhan vain aloin tulla niitä kevyessä istunnassa, Muulikin alkoi hypätä!

Muuli oli toodella tahmea. Se löntysteli muuliraviaan ja tuntui juurtuvan maahan. Lopulta pyysin tuomaan esteraipan ja sillä sain Muuliin hieman säpäkkyyttä. Aivan videon loppupuolella sisäkädessäni näkyy raippa. Ei se silti mikään lännen nopein oli ja tuntui sellaiselta, että laukkaa en olisi varmaan saanut nostettua ollenkaan. Itselläni on myös todella paska tapa puskea sitä eteen istunnalla ja samalla jalkani valuvat taakse.

Koulutunnilla kuulen ihan joka kerta, että jalat pitää pysyä edessä omilla paikoillaan. Taidan tosin tästä lähtien varustautua sinnekin raipalla, ennemmin napautan sillä kuin turrutan Muulin kyljeet pohkeillani. Kannuksiin oma istuntani ja kehonhallintani on aivan liian puutteellista, muuta estettä (edes aatteellista) minulla ei kannuksia kohtaan ole.
Lopussa Muuli kulki ihan reippaasti, mutta huh olin tyytyväinen kun puolituntinen tuli viimein täyteen! Muuli ei kieltänyt, ei tuntunut kyttäävän esteitä millään tavalla ja porskutti yli paskoista esteilletuonneista huolimatta. Ihan ookoo eka kerta!

Jatkamme siis harjoituksia ja ehkä ensi keväälle raivataan kalenterista tilaa jollekin kivalle lähitallin puomiluokalle. Eikös niissä ole ihan ok mennä ravissa? Nopeutta sillä ei tehdä, mutta hyvää kokemusta. Tarkoitukseni tai tavoitteeni ei kuitenkaan koskaan ole kisata missään korkeissa luokissa missään lajissa, pidän harrastuksen tällaisena hyvänmielen pikkuluokkien kisailuna.
Lue lisää

perjantai 28. kesäkuuta 2019

Photoshopilla hienot hevostaulut messuille, karsinaan ja miksei somekanavillekin!

Tein Muulille Tampereen messuille laminoidun taulun karsinan oveen. Etsin kovasti netistä inspiraatiokuvia, mutta en tiennyt miksi tuollaista taulua kutsutaan englanniksi. Enkä tiedä vieläkään. Enkä oikein löytänyt inspiraatiotakaan, joten avasin Photarissa erilaisia kuvia ja mietin, miten saisin taulusta mahdollisimman hienon.

Valitsin tauluun ensinnäkin vain samalla kertaa otettuja kuvia, näin taulusta tuli yhtenäinen. Valitsin taustalle yhden isomman kuvan, jossa on kuitenkin tyhjää tilaa. Taustakuvaksi sopii erityisen hyvin sellainen, missä on hyvä "bokeh", eli tausta on epätarkka. Näin teksti erottuu selvästi. Omassa kuvassani tausta olisi saanut olla hieman epätarkempi tai olisin voinut sitä hieman käsitellä tekstin kohdalta.

Muulin väri on hotpink, joten käytin sitä otsikossa ja alareunassa, se hieman kehystää kuvaa. Pienemmän präntin kirjoitin valkoisella ja kirjaimet kehystin mustalla, jotta teksti erottuisi paremmin. Kuvia käsittelin normaalia valoisemmaksi, mutta niitä olisi saanut käsitellä vielä lisää, koska jostain syystä tulostettu lopputulos on tummempi, kuin näytöllä.


Photoshopissa toteutin työn ihan vain luomalla jokaiselle elementille oman layerin. Kuvan irrotus taustasta on hidasta työtä, joten päädyin irrottamaan Muulin taulusta vain tuon yhden kuvan. Ensin kumittelin/maalasin alkuperäisessä tiedostossa taustan valkoiseksi, mutta en kuitenkaan kovin pikkutarkasti. Sen jälkeen valitsin alueen ja liitin sen omalle layerille karsinakylttitiedostoon. Tässä tiedostossa viimeistelin syväyksen. Ei ehkä tehokkain tapa, mutta näin olen tottunut itse toimimaan.

Karsinataulujen tehtailu ei jäänyt tähän. Sanna (Muulin kouluttaja) pyysi, jos voisin tehdä hänellekin tauluja mm Okraa ja muita tapahtumia varten. Lopulta päädyimme neljään eri tauluun. Kaksi on Sannan hevosista, Dancerista ja Girasta, yksi on karjasta ja yksi on hevoskoulutuksesta.

Tein kaikki taulut samaan tapaan, kuin olin tehnyt Muulin taulun. Sannalle tosin valitsin suppeasta fonttivalikoimastani saman yhteisen otsikkofontin kaikkiin tauluihin ja tein ne muutenkin samalla tyylillä. Kun ne ovat tapahtumassa rinnakkain esillä, niiden on näytettävä siltä, että ne liittyvät samaan tilaan.
Giran tauluun (yllä) valitsin tekstien väriksi vaaleanpunaisen, sillä sitä on satulan padissa. Giran pääkuva on otettu talvella ja sitä olisi kannattanut käsitellä vielä hieman kirkkaammaksi kohokohtia säätelemällä. Samoin en ole ihan varma, toimiiko otsikko lopputuloksesa, kun se on osittain puiden ja osittain taivaan päällä. Teksti saattaa olla haastavaa lukea, jos tulostus tekee lopputuloksesta kovin tumman.

Pikkukuviin on valittu karjakuva ja ratsastuskuva näyttämään Giran monipuolisuutta. Kaikissa ratsastuskuvissa on ama paita ja hattu päässä, joten se tuo tauluun yhtenäisyyttä. Näistä kuvista olen tainnut itse ottaa kaikki muut, paitsi suuren pääkuvan.
Dancerin taulu (yllä) oli ensimmäinen jonka tein. Valitsin turkoosin värin Sannan paidasta ja valitsin pikkukuviksi tarkoituksella kuvia, jossa on turkoosi paita tai toppi. Taulu on ehkä hieman täysi, mutta aluksi Dancerin pään ollessa suurempi ja tekstin toisessa reunassa, oli pää todella hallitseva elementti. Taustakuva ei kuitenkaan antanut mahdollisuutta siirtää ratsailla olevaa kuvaa sivummalle pois pään tieltä.

Dancerin päätä en alussa varjostanut (drop shadow), mutta koska totesin sen toimivan Giran taulussa, lisäsin sen myös Dancerille. Näin taulut olisivat hieman yhtenäisemmät. Dancerin tauluun suunnittelin myös ohuet kapeat reunukset, niin pääkuva näyttää olevan selkeämmin irti (katso mecaten päätä), mutta muissa kuvissa en todennut sen toimivan. Tulostin jättää kuviin joka tapauksessa valkoiset reunukset muihinkin kuviin.
Hietanimeen tila tarjoaa myös hevosten koulutusta ja sille tehtiin oma taulu. Tenstin fontti on jälleen sama ja tekstin väri on napattu Sannan hatusta. Koulutuskuviksi on valittu erilaisia kuvia ja toki Muulikin on mukana. Tämä vaaleampi teksti näyttää ainakin näytöltä olevan helpompaa lukea, kuin tummempi. Somekanavat haluttiin mukaan ja ne näyttävät näin näytöltä ehkä hieman suurilta, mutta fonttia ei voi juurikaan pienentää, jos taulun tulostaa vain A4-kokoon.
Karjalle tehtiin oma taulu ja sen tekstien sijoittelu on täysin sama, kuin hevoskoulutuksen taulussa. Fontti on vain hieman tummempi ruskea.

Kaikissa pikkukuvissa on samanlainen drop shadow ja se lisää näihin hieman kolmiuloitteisuutta. Koska kuvien syväys on hidasta ja ärsyttävää hommaa läppärin kosketushiirellä, on paljon helpompaa lisätä kuviin pieniä suorakaiteen muotoisia kuvia eikä lopputulos näytä silti mitenkään huonolta. Paljon huonommalta näyttää huonosti syvätty iso kuva!

Itse pidän eniten Giran taulusta, vaikka lopulliseen versioon Giran pääkuvaa pienennettiin niin, ettei se enää mene pikkukuvien päälle. Tähän postaukseen jätin kuitenkin oman lempiversioni.

Tällaisia kuvia tehdään aina tilaajan kanssa yhdessä ja tärkeintä on asiakkaan tyytyväisyys. Tässä raha ei vaihtanut omistajaa, mutta Sanna palkitsee minut lipulla Okraan ja lounaalle! Siellä näen taulut myös tositoimissa.

Okra on siis Oripään lentokentällä joka toinen vuosi järjestettävä kone- ja maatalousnäyttely, jossa on myös laaja hevospuoli. Okra ja Farmari ovat aina vuorovuosin. Okra aina Oripäässä ja Farmarin ajankohta vaihtelee. Ensi kesänä Farmari on Mikkelissä.

Oletko menossa Okraan? Käy moikkaamassa Sannaa ja Danceria! He demoavat karjanajoa karja-areenalla päivittäin muiden karjapaimenten kanssa!

Lisäys 5.7. Tässä alla on kuva tauluista Okrassa. Sanna oli tulostanut ne A4-kokoon ja kiinnittänyt "huomaamattomasti" jesseteipillä.
Lue lisää

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

ARVONTA, jossa voit voittaa maastakäsittely-/ratsastustunnin Muulin kanssa, Heportteri-lehden tai Mules and More-lehden!

Muuliprojektissa ei ole juuri koskaan arvottu mitään messulippuja kummempaa, joten nyt asiaan tulee muutos. Instagramiin tuli nimittäin hetki sitten 3000 seuraajaa täyteen, Facebookissa on näillä näppäimillä menossa 1000 rikki ja blogia unohtamatta, täälläkin on kohta 200 seuraajaa Bloggerin kautta! YouTubessakin on pian 400 tilaajaa!

Raavin siis kokoon lukemiin nähden vaatimattomat arpajaispalkinnot. Osallistua voi blogissa, Instassa tai Facebookissa ja jokaisesta osallistumisesta saa arvan. Mitään arpamääriä ei tarvitse kommenteissa kertoa, otan kommentit ulos kaikista someista ja laitan ne arvontakoneeseen.

Palkintoja on kolme. Vaikka numeroin ne, niin jokainen niistä on kuitenkin itsenäinen palkinto. Voit osallistua yhden tai vaikka kaikkien palkintojen arvontaan jos palkinto kiinnostaa.

Ensimmäisenä arvon maastakäsittelytunnin tai ratsastustunnin Muulin kanssa. Ratsastukselle on tasovaatimuksena olla minua parempi ratsastaja, koska aloittelijoita en selkään uskalla päästää. Maastakäsittelytunnilla teemme perinteisiä paineesta pois-harjoituksia sekä myös positiivista vahvistamista. Kerron molempien tapojen taustat, näytän hieman ja pääset sitten itse tositoimiin. Hoidan myös dokumentoinnin (kuvat ja videot) Mukaan saa ottaa myös kaverin. Muuli asuu Tuusulassa Jokelan lähellä, joten sinun on itse hankkiuduttava paikalle, koska julkisilla se ei onnistu. Osallistuthan tämän voiton arvontaan vain, jos pystyt hankkiutumaan paikalle! Ajankohta sovitaan erikseen voittajan kanssa.

Lisäys 28.6.2019: ratsastustunnin toteutumiseen vaikuttaa valitettavasti myös ratsastajan koko. Muuli on kovin pikkuinen, joten jos ratsastaja on jalkava ja yli 170 cm, ei selässä istuminen ole kovin mielekästä. Painorajana Muulilla on ollut 65 kiloa, mutta toki se hetkellisesti voi kantaa enemmänkin jos ratsastajalla on hyvä kehonhallinta ja ratsastustaitoa. Eli jos ratsastaja tuntuu turhan isolta selkään, toteutamme palkinnon tietenkin maastakäsittelynä!

Toisena arvottavana on YHTEISTYÖN kautta saatu Heportteri-lehden numero 1/2019. Valitsin juuri tämän numeron, koska se oli mielestäni sisällöltään paras Heportteri tähän asti. Olen mesenoinut lehtiprojektia ja olen lehden tilaaja, joten kaikki numerot on luettu. Postitan lehden Suomeen.

Kolmantena arvon yhdysvaltalaisen muulilehden Mules and Moren numeron 6/2019. Lehden kannessa on oman muulini kuva ja sisällä on meistä tehty haastattelu, jossa kerron muuliharrastuksesta Suomessa. Toki lehdessä on paljon muutakin luettavaa! Lehdestä saa hyvän kuvan muuleista rapakon takana, kyse ei muuten ole mistään nappikaupasta vaan erittäin isosta harrastajakunnasta! Postitan lehden Suomeen.

Näin osallistut

Kommentoi kommenttiboksiin mistä palkinnosta/palkinnoista olet kiinnostunut. Jos olet kiinnostunut kaikista, voit kommentoida ihan vain että "kaikki". Jätä myös sähköpostiosoitteesi, josta sinut saa mahdollisen voiton kohdalla kiinni.

Samat tuotteet ovat arvottavana myös Instagramissaja Facebookissa, eli moninkertaistat voittomahdollisuutesi käymällä kommentoimassa myös muilla somekanavilla! Huom! Instagramin arvonta lähtee käyntiin tänään hieman myöhemmin, eli älä hermostu, vaikka alla olevia kuvia ei siellä vielä ole.

Huolehdin yksityisyydestänne, eli EN JULKAISE osallistumiskommentteja ollenkaan! Sähköpostisi EI siis tule blogiin näkyviin. Otan kommentit vain itselleni ylös arvontaa varten ja arvonnan jälkeen poistan Bloggerista kommentit kokonaan. En kerää sähköposteja enkä muodosta niistä minkäänlaista rekisteriä. Kaikki arvontatiedot poistan heinäkuun 2019 aikana.

Osallistumisaika

Jätä kommenttisi viimeistään ke 3.7.2019 puoleen yöhön mennessä. Sen jälkeen keräilen arvat eri somekanavilta, lyön ne arvontakoneeseen ja voittaja julkistetaan viimeistään sunnuntaina 7.7.!

Julkaisen somekanavillani voittajien ETUNIMET, mutta en sukunimiä. Olen yhteydessä voittajiin Facebookin tai Instan yksityisviestin kautta tai jos voittaja oli kommentoinut blogiin, olen yhteydessä sähköpostitse.




Lue lisää

tiistai 25. kesäkuuta 2019

Täyttä laukkaa Ridasjärven hiekkamontuilla! Tapahtumat ikuisti FotoFuusio!

1
Harvoin minua lykästää arpajaisissa ja kilpailuissa, mutta tänä keväänä näin pääsi tapahtumaan ja voitin uunituoreen valokuvaustoimisto FotoFuusion kilpailuissa kuvauksen itselleni! FotoFuusion taustalta löytyy askolalainen pariskunta, Janita ja Mio, jotka lyivät hynttyyt yhteen myös yritystoiminnan suhteen ja synnyttivät FotoFuusion.

FotoFuusion Facebook-sivut löytyvät täältä ja Instagramiin pääsee tästä.

Janita saattaa olla tuttu myös blogipuolelta, hänen kynästään syntyvät Pennin pyörittäjän postaukset.  Janitan blogin Instaan pääsee muuten tästä.

Kevättalvella sovimme, että kuvaus toteutetaan kelien parannuttua. Muulikin on aina näihin päiviin asti ollut melkoinen tursas viimeisten talvikarvojensa kanssa, joten mitään kiirettä kuvauksen kanssa ei kannattanut pitää. Mutta lopulta se sovittiin kuitenkin hieman extempore ja toteutettiin viime viikon sunnuntaina.

Muulillahan on nyt uuset hienot ratsastusvarusteet, jotka ovat toki jo moniin kuviin päässeet, mutta halusin kuviin niiden lisäksi jotain tosi spessua, kuten kuvauspaikan. Tallin nurkilla kuvauspaikat on jo käytetty eikä meidän lähellä ole valitettavasti mitään henkeä salpaavia maisemia muutenkaan. Ridasjärven hiekkamontut olivat tutut, sillä kävimme niillä viime marraskuussa Tiinan ja Väiskin kanssa ja tuolloin vannoin, että tekisin uuden tulemisen.
2

3
Montuilta saisi kuviin ehkä sellaista aakeen laakeen fiilistä, tai ainakin siellä olisi paljon tilaa ja pehmeää hiekkaa laukata. Samaan syssyyn saisin pienen kiitolaukkatreenin sunnuntain laukkakisoja varten. Lopulta meikäläisen monttukeikka meni kyllä kuvailun puolelle, mutta pääsimme harjoittelemaan myös ekaa kertaa "yksinoloa", eli kun Pinja karautti hevosellaan Lilillä montun toiselle laidalle, jäimme Muulin kanssa hengailemaan ja kuvattavaksi. Tämä oli mielestäni jopa parempi treeni, kuin kiitolaukka.

Sain siis reissulle mukaan talliltamme Pinjan hevosensa Lilin kanssa. Me ollaankin kunnon reissunaisia, kun olimme aiemmin samalla viikolla Karkkilassa Hepokala Forest Traililla! Lastaukset hiekkamontuille sujuivat kumpaankin suuntaan todella kivuttomasti ja Muuli ei paskonut traileriin ollenkaan! Ei siis kovin suurta stressiä, huh!

Hiekkamontuille saavuttuamme otimme ratsut pihalle. Kumpikin oli tosi mutkattomia käsitellä, paitsi trailerin perään avoimen lastaussillan viereen sidottu Muuli kiipesi jatkuvasti sillalle ja katseli kaihoisasti trailerin sisällä olevaa heinäverkkoa. Varustimme ratsumme ja suuntasimme polun kautta hiekkamontuille.
4

5

6
7

8

9

10
Bongailimme yhdessä hyviä kuvauspaikkoja ja kiipesimme mm suuren hiekkakukkulan päälle. Ensimmäisellä kerralla Muuli laukkasi, toisella kerralla kiipesi kaikilla voimillaan. Lännensatulaa ei muuten ole tehty noin jyrkkään kiipeilyyn. Kevyt istunta ei oikein toimi, kun maha osuu nuppiin. Toki tekniikassakin saattaa olla ongelmaa.

Halusin toki myös liikekuvia, joten yhdessä kohtaa laukkasimme pari kertaa peräkkäin. Pinjasta ja Lilistä saimme vetoapua ja jumalaut ne menivät kovaa! Minulta katosi myös kaikki kontrolli ja kun yritin ohjata Muulia tien sivuun pehmeämmälle pohjalle, meinasimme ohittaa yhden männyntaimen eri puolilta. Jalustin ja istuntani oli jo irronnut, mutta onneksi en irtaantunut kokonaan satulasta.

Kun Muuli ryösti vielä Lilin ohi, sen tahti rauhoittui, mutta jarruja ei meinannut löytyä ollenkaan. Muuli oli just sellainen, että se olisi korvat hörössä laukkaillut mielellään vaikka maailman tappiin, kunhan en koskisi kontrollilaitteisiin.
11

12

13

14

15

16
Ridasjärven monttu on aika suuri ja jonkin aikaa jouduimme samoilemaan löytääksemme kuvauspaikan ylempää. Sieltä löytyikin ihanaa hienoa "rantahiekkaa" ja taustallekin tuli vain taivasta, koska molemmilla puolella hiekkakaistaletta oli jyrkät pudotukset alas.

Hieman jännittävää se oli, kun Pinja palasi tässä vaiheessa alemmas ja me jäimme Muulin kanssa vielä ylös. Ratsastin sen kauemmas reunalta, jotta se ei näkisi Liliä kaukaisuudessa. Muuli oli yllättävän ookoo, se yritti pystyyn vain pari kertaa, mutta sain heti torpattua sen suunnitelmat ja ratsastin muutaman ympyrän kameroiden räpsyessa kovaa vauhtia. Ohjiksi vaihdoin muuten uudet avo-ohjani, jotka tilasin samaan aikaan kun muutkin varusteet. En ollut näitä vielä kertaakaan tositoimissa käyttänyt, vaikka Tampereen Hevoset-messuilla ne olivatkin kuolaimissa. Niiden lyhentäminen ja pidentäminen olikin yllättävän helppoa, vaikka etukäteen pelkäsin kuinka solmussa olen niiden kanssa.

FotoFuusion erikoisuus on siis se, että Janita ja Mio tulevat yhdessä paikalle ja pystyvät ikuistamaan tapahtumat paljon tehokkaammin kuin yksi kuvaaja runkoja ja objektiivejä välillä vaihdellen!

Pidemmittä puheitta, tässä lisää kuvia hiekkamonttureissulta! Jos kuvista löytyy ehdoton lemppari tai lemppareita, jätä kommenttiboksiin niiden numerot! Minusta nämä kaikki ovat todella upeita, joten valinnan vaikeus iski. Tässä onkin julkaistuna melkein kaikki saamani kuvat!
17


18

19

20

21

22

23

24

25 Tässä Muuli meinasi lähteä Liliä kohti, torppasin sen napakasti ohjasta vetämällä.

26

27

28

29

30

31

32

33 Tässä Muuli oli myös turhan vauhdikkaasti lähdössä Lilin perään, muuten en roikkuisi alamäessä ohjasta tuohon tapaan!

34

35

36

37

38

39 Janita otti kantaakseen uuden "namitaskuni" ja esittelee siihen brodeerattua logoa!

40 Kun oikein katsoo, huomaa kuinka Muuli yrittää köyrypukkilaukata Lilin perässä!

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52
Lue lisää