Olen niiin innoissani! Asiat nimittäin lutviutuvat oikein mallikkaasti ja mun on mahdollista toteuttaa pitkäaikainen haaveeni maalle muutosta. Tosin ihan määräaikaisesti vain, voihan olla että pimeys, talvi ja lumi lannistaa täysin munpysyvämmät muuttohaaveet. Olen haaveillut maalle muutosta muutaman vuoden päästä, mutta kokeillaan nyt ensin näin.
Vietän ensi talven siis Sonkajärvellä Hietaniemi Ranchilla. Paikka lienee tuttu blogin pitkäaikaisille lukijoille, Muuli oli nimittäin juurikin tuolla koulutuksessa vuonna 2018, VIISI vuotta sitten, huhuh! Sanna on ostanut kesämökin vuokraamistarkoituksiin jokin aika sitten ja houkutteli minua jo aiemmin sinne etäilemään talviajaksi. No en pysty töistä irtautumana ihan tosta noin vain mutta tajusin että voisin hakea opintovapaata ja tehdä pienempää työaikaa!
Opintovapaahan on siitä näppärä vapaa, että työnantajan on sitä myönnettävä. TA saa sitä kerran painavista syistä siirtää, mutta vain puoli vuotta. Sen jälkeen sitä on annettava. Opiskeltavan alan ei tarvitse liittyä palkkatyöhön mitenkään, eikä se minulla liitykään koska opiskelen hevostalouden perustutkintoa. Opintovapaasta voit lukea lisää esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.
Sonkajärvi sijaitsee Pohjois-Savossa ja aina kun mä olen siellä käynyt karjakurssilla, on tullu sellanen fiilis että mä viihtyisin täällä. Ihmiset on mukavia ja puhuu miellyttävää murretta. Mutta eipä se ole koskaan ollut lähelläkään toteutumista, tai siis ei ole ollut siihen vain mahdollisuutta.
Tarkoitukseni oli aluksi opiskella Kpedussa vain karjanpaimennusta, mutta saivat ylipuhuttua yrittämään koko tutkintoa. Tutkinto hevosalalta on ollut kyllä mielessä aiemminkin, mutta sellaista hyvää hetkeä ei ole tullut. Vielä tutkintoon lähtiessäni en tajunnut tätä opintovapaan mahdollisuutta, hiffasin sen pari viikkoa sitten ja samalla tää lamppu syttyi mun päässä.
Juttelin töissä parin toisen työn ohessa opiskelevan kanssa mm koulutusrahastosta ja tajusin että vapaa ei olisikaan henkilökohtainen konkurssi. Googlasin lisätietoa, totesin luultavasti pärjääväni taloudellisesti ja eikun pyörät pyörimään. Töitä tekisin 60% työajalla, joka tarkoittaa sitä etten menetä kesälomapäiviä ja riittää että suoritan vähintään 2 osp kuukaudessa koulun opintoja. Sannan luona pystyn antamaan aika kivasti näyttöjäkin, joten se helpottaa todella paljon opiskeluani! Voin myös tehdä Sannalle koulutussopimuksen niin on sitten sitäkin kautta vakuutusasiat kunnossa. Pystyn tekemään pihattotallin töitä sun muita, joten työssäoppimispaikaksikin se sopii hyvin.
Suunnittelin lisäksi että palaan "etelään" kerran kuussa viikoksi tekemään lähitöitä ja samalla saisin hoidettua vuoltavien kaviot ja vähän lomituksiakin. Ja sitten viettäisin kolme viikkoa kaikessa rauhassa maalla tehden etätöitä, opiskelua, tallihommia ja paimennustreeniä Sannan kanssa. Hän saa apua tallihommiin ja tietenkin mun mahtavaa seuraa. Olemme siis molemmat innoissamme tästä!
Tarkoitus on olla kohteessa marraskuun alusta huhtikuun loppuun eli puoli vuotta. Muuli tulee luonnollisesti mukaan ja majoittuu tutussa paikassa pihatto-olosuhteissa, uusi kokemus siis sillekin! Pakkaan sille vaan reilusti loimia mukaan niin Espanjan ihme pärjää. Jännä nähdä myös että alkaako se ontua myös ensi talvena nyt kun karsinaelämä vaihtuu pihatoksi. Sehän on ollut hämmentävästi ep kahtena talvena peräkkäin, eilen oli muuten oikeinkin puhdas ja liikkui ripeästi!
Minua odottaa siellä aivan ihana talviasuttava kesämökki kolmen kilometrin päässä ranchilta, oma rauha on siis taattu vaikka tottakai mulla on aina kaapissa viinipullo jos Sanna pääsee livahtamaan iltahommien jälkeen lasilliselle. Vink vink. Somestalkkerit voivat Hietaniemi ranchin sivujen kautta kurkkia kuvia mökistäni, eikö ole aika ihana! Rantasauna ja kaikkee! Tosin mökissä on onneksi myös ihan sisäsuihku, en ole kummoinenkaan saunanlämmittäjä, mutta toki se vieraille laitetaan.
Olin tässä maaliskuussa Rukalla lomalla ja vaikka täällä etelässäkin on ihan oikea talvi, niin kyllä se vaan on ihan eri asia kun ottaa kunnolla etäisyyttä. Oli tosi raskasta palata loman jälkeen normaaliin arkeen. Tämä on varmaan aika tuttua monelle suorittajalle. Kun kalenteri oli koronan aikaan ihanan tyhjä, ei se sitä ole enää, ei todellakaan. Toisaalta pidän siitä, että on tekemistä ja ohjelmaa ja alan taas sopeutua ihan hyvin aikataulutettuun elämään mutta toisaalta tekisi mieli vaan painua johonkin hevonkuuseen yksityiseen retriittiin kuuntelemaan hiljaisuutta. En varmasti ole ainut.
Ja nyt se siis onnistuu! Lähtöön on enää 7 kuukautta, se aika menee nopeasti!
Käytännön järjestelyistä on tekemättä koulutusrahaston hakemus koska sitä ei voi näin aikaisin edes tehdä ja pohdin että ostaako oma traileri vai vuokrata sellainen muuton ajaksi.
Oma traileri kiinnostelisi koska reissaamista on jo tänä kesänä, mutta taloudellinen tilanne on uuden auton oston myötä heikko. Syksyksi saisin säästettyä riittävästi rahaa unelmieni traileriin. Mutta tämä on pikkujuttu ja ratkaistavissa vuokratrailereilla jos vaan jaksan pari kertaa ajaa väliä. Se väli on muuten aika tarkalleen 6 tuntia trailerin kanssa yhdellä tankkauspysähdyksellä.
Ratsastuksen lisäksi lähiaktiviteetteja tarjoilee Tahko ja ensi talvenakin olisi ihanaa päästä Rukalle viikoksi, Sonkajärvi on näppärästi vitostien välittömässä läheisyydessä. Iisalmi on lähin isompi kaupunki ja sinne on n 25 km, Kuopioon on reilu satanen. Sonkajärven kylillä on kaksi kauppaa ja paikallinen, mitä muuta ihminen oikeastaan edes tarvitsee?
Ihmeitä ei pidä odotella, ihmeitä pitää tehdä! - Tommy Tabermann
Ps, nähdäänkö Tampereen messuilla? Olen paikalla molemmat päivät vaikuttajan roolissa! Lauantaina minut löytää myös Ride areenan keskustelupaneelista. Tule nykimään hihasta jos bongaat minut, minulla saattaa olla resting bitch face mutta en silti pure.
