Kävin moikkaamassa Manu-muulia!

Manu on kaverini Tuiken omistama kaksivuotias muuliruuna. Se käväisi kuukausi sitten Viikissä yhdessä isänsä Elviksen kanssa ja ne jättivät pallinsa leikkuupöydälle. Tuiken mukaan muutoksia käyttäytymisessä ei ole näkynyt, Manu ei ollut oriuttaan ehtinyt vielä ymmärtää ja Elviskin on ollut aina hyvin kiltti ja hyväkäytöksinen ori. Se johtunee siitä, että se on saanut elää aasilaumassa ja toimittaa orillisia tehtäviään.

Tuiken laumaan kuuluvat siis kaksi aasitammaa, kaksi aasiruunaa, yksi hevostamma ja Manu. Kaikki tammat ovat tällä hetkellä tiineitä ja ensimmäinen aasitamma saattaa synnyttää hyvinkin pian. Manullekin on tulossa täyssisko tai -veli.

Koska varsomiset ovat lähellä, oli Tuike jakanut ruunat ja tammat eri aitauksiin ihan varmuuden vuoksi. Samalla Manu on joutunut lopultakin vieroittumaan emästään, tai lähinnä emä vieroittumaan pojastaan.

Kävin katsomassa Manua heti tuoreeltaan pari vuotta sitten kesäkuussa, kun se oli vasta viikon ikäinen rääpäle. Tuolta reissulta löytyy runsaasti kuvamateriaalia tästä postauksesta. Tuolloin se oli aika ujo varsa, mutta sitähän varsat yleensä ovatkin.

Tässä vertailun vuoksi kuva viikon ikäisestä Manusta.

Manusta kasvoi kuitenkin oikein erityisen ujo ja vasta nyt kuukauden sisällä se on antanut riimuttaa itsensä ilman ongelmia. Vaikka Manu on nähnyt ihmisiä syntymästään lähtien ja sen emä on ihan normaalisti käsiteltävä hevonen, on Manussa itsesuojeluvaisto hyvin syvällä.

Se on erittäin tyypillinen muuli, joka pelkää koko ajan että joku yrittää tappaa sen. Tai oli, sillä tänä keväänä se on kehittynyt huimasti.

Kun viimeksi näin Manun viime kesänä, ei se todellakaan antanut koskea ja luikki karkuun, jos lähestyin sitä. Eilen Manu tuli heti luokse, kun saavuin tarhaan ja lähti seuraamaan kun peruutin kameran kanssa kauemmas. Hetken siinä rapsuteltuamme otin sen narusta kiinni (naru oli kieputettu kaulan ympärille, ettei se roikkuisi maassa) ja talutin harjauspaikalle. Tuike oli jo Manua siistinyt, muta harjailin sitä vielä hieman itsekin.

Kuva: Tuike Ikola

Kun isommat aasit yrittivät torpedoida harjaukseni ja huitaisin niitä Manun ylimääräisellä riimunnarun päällä, ei Manu korvaansa heilauttanut tällaiselle toiminnalle. Oma muulini olisi alkuaikoina lähtenyt kuuhun ihmisen käyttäytyessä noin arvaamattomasti.

Manun elämään kuuluvat tällä hetkellä taluttelu ympäristössä, se on ollut käsimuulina Tuiken ratsastaessa mammuttiaasillaan ja sitä on myös opetettu ohjasajolle. Kärryjäkin on työnnetty perässä apukäsien toimesta. Manun kärryt ovat muuten Muulin parhaan kaverin Tuulin jäämistöstä. Kun Tuuli lopetettiin aiemmin tänä vuonna, tulivat ajovehkeet myyntiin ja vinkkasin niistä tuikelle.

Eilen otettiin Manu mukaan ja suunnattiin tielle ottamaan kuvia ja hieman videoitakin.

Manu vaikuttaa todella itsevarmalta ja rohkealta, mitä tulee tiellä kävelyyn. Sen emä veteli tarhassa rallia, kun poika vietiin kauemmas, mutta Manu ei välittänyt siitä. Se huolestui kuitenkin kovasti ohi ajavista autoista ja tiessä olevista routakuopista. Tällaisiin pelottaviin juttuihin se suhtautui peruuttamalla muutaman askeleen verran.

Villimuuliaikoina se oli kova poika peruuttelemaan riimuja rikki, nyt sillä on naruriimu.

Yritin kovasti saada edustavia ravikuvia tiellä, mutta vain yhdellä pätkällä kamera otti sarjakuvausta ravn "oikeassa" askelkohdassa. Muut kuvat olivat könkkäkuvia. Laitan tähän alle esimerkit hyvästä ja huonosta ravikuvasta.

hyvä raviaskel, jalat "auki" ja liike näkyy kuvassa.

Huono raviaskel, jalat "supussa", eikä tuo kovin matkaavoittavalta näytä. Omistajan askel on oikein oiva.

Otettiin toki myös edustuskuvia ja Tuike kuvasi myös minua ja Manua. Siinä kohtaa, kun itse tartuin Manun riimunnaruun, oli se selvästi huolestunut ja pyrki mamman perään.

Manu on muuten yksi Muulileirille osallistuvista mulkeroista! Muulileiri järjestetään Pukkilassa Hutkon tilalla syyskuun ekana viikonloppuna ja Sanna on lupautunut ohjaamaan meitä perjantai-illasta sunnuntaiaamuun. Kuunteluoppilaille tulee pieni maksu. Merkkaa kalenteriin jos mulkerot kiinnostavat!