sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Muuli sai kengät jalkaansa, nyt saa lumi tulla!

Muulin hankkiessani olin varma, että voisin itse hoitaa sen kaviot läpi vuoden ja talvella voisimme harrastella nastoitetuilla bootseilla liukkaillakin keleillä. No liukkaat kelit eivät olleetkaan ainoa ongelma, vaan myös koppurakelit ja kavioiden liiallinen kuluminen. Viime talvena, kun Muuli oli ensimmäistä talveaan kunnollisessa ratsastuskäytössä, päätin pyytää kengittäjän paikalle. Muuli sai silloin ensimmäistä kertaa ikinä kengät alleen, talvikengät hokeilla ja tilsakumeilla. Kirjoitin tuosta hienosta tapahtumasta tietysti blogiini tuolloin.

Muuli suhtautui tuolloin kengitykseen ja kenkiinsä hyvin, vaikka hokkikenkiä ei käsittääkseni koskaan suositellakaan minkään hevoseläimen ensimmäisiksi kengiksi mm siksi, että niillä liike pysähtyy heti hokkien purressa maahan. No, valittavana oli pitkä talviloma tai hokkikenkä, joten valitsin kengät. Kengät olivat Muulilla kymmenisen viikkoa ja otin ne pois huhtikuun alussa. Se olikin kenkien ehdoton deadline, sillä vähintään hokit olisi pitänyt poistaa Tampereen Hevoset-messuille osallistumisen takia.

Kenkäkokeilu oli niin loistava ja helpotti harrastamista niin paljon, että tiesin Muulin saavan kengät myös tänä vuonna. Ihmeellisen "talven" takia selvisimme todella hyvin ilman kenkiä. Päiviä, jolloin en pystynyt liikuttamaan Muulia suunnitelmien mukaan oli viitisen kappaletta. Silloin kenttä oli jäinen ja liukas kauttaaltaan.

Mutta sitten taas joulun ja uudenvuoden välipäivät pääsimme maastoon ihan kunnolla pehmeille teille!

Mutta kai sitä lunta ja kunnon jäätikköä jossain vaiheessa tulee, eikö?

Alla on kaviokuvia viikko-pari ennen kengitystä
Näissä kuvissa vasen etukavio
VEJ, josta huomaa selvästi epäsymmetrisyyden kun katsoo kantoja. Myös kavion seinämä on ulkosyrjältä paksumpi, kuin sisältä.
VTJ, jossa myös epäsymmetrisyyttä samaan tapaan kuin etukaviossa.
Pari päivää sitten kengittäjämme Riikka sitten tuli mukanaa kengät kokoa 5x0. Vuosi sitten Muuli sai monot 3x0, mutta ne olivat liian suuret. Silloin ne kuitenkin laitettiin, koska tarve oli kova ja pienempiä kenkiä ei  Riikalla ollut mukana. Tänä vuonna kengät ovatkin paljon mukavamman näköiset, kun ovat oikeaa kokoa.

Muulin kaviot ovat kuluneet tosi paljon tänä vuonna. Tai sanotaanko, että ne ovat pysyneet lyhyinä. Riikka vuoli kavioita vain hieman kannoilta, kärjeltä ei otettu yhtään, eli kaviot olivat juuri oikeassa mitassa, eivät liian pitkät. Raspia Muuli oli nähnyt viimeksi heinäkuussa, silloin kaviot kuluivat liikaa (mutta epätasaisesti), joten jouduin jonkin aikaa suojaamaan kavioita arkomisen takia bootseilla.

Muuli onkin ollut kavioidensa puolesta sopivan paljon liikkeellä tänä vuonna, mutta tietenkin myös hiekkatarha kuluttaa kavioita.

Kengityksessä Muuli oli jälleen ihan kiltisti. Elsa oli sen kaverina vähän aikaa, kunnes se vietiin tallista ulos. Muuli nosti päänsä ja katseli ikkunoita, josko Elsasta näkyisi vilaus, mutta mitään kohtaista se ei saanut jäädessään yksin karsinaan. Tämä ei ole muuleilla mitenkään itsestäänselvää, suurin osa niistä tuntuu olevan enemmän tai vähemmän "buddy sour", eli läheisriippuvaisia.

Uusia kenkiä Riikka takoi sopivammiksi. Kenkiä avattiin kannoilta hieman ja kavennettiin O:n muodosta U:n muotoon.

Kenkiin tuli myös uudet hokit ja tilsakumit, kaikilla herkuilla siis.
Vasemmalla tämän talven kenkä, oikealla viimevuotinen kenkä. Tietenkin halusin säästää Muulin ekat kengät.
Kenkä vasta kahdella naulalla kiinni, kengitys siis vaiheessa näissä kuvissa. Kuvissa OEJ-
OEJ sivulta, vasta kahdella naulalla kiinni.
Kengillä pitäisi nyt päästä painelemaan sellaiset 10 viikkoa. Sitten onkin taas Tampereen Hevoset-messut, joita ennen otan kengät viimeistään pois. Tietenkin jos kevät on yhtä lämmin kuin tammikuu, voi olla, ettei kenkiä tarvita enää maaliskuussakaan. Olen kuitenkin toiveikas, että lunta tulisi ja paljon. Jos jäätikkökelit jatkuvat vielä huhtikuussakin, mikä on aika epätodennäköistä täällä Uudellamaalla, on minulla olemassa Boa-bootsit hokeilla.

VEJ valmiina
Kuvapari kenkien koon erosta. Vasemmalla 000-kenkä vuosi sitten, oikealla 5x0 tänä vuonna. Melkoinen ero kenkien koossa. Kantahokitkin sijoittuvat kavioon nähden eri kohtiin.

2 kommenttia

  1. Kyllä hokkikenkä on jääkelillä ylivoimainen. Itse tässä pohdin, että kun tällä viikolla pitäisi olla kengitys niin laittaako vieläkään tilsakumeja. Taidan kuitenkin olla optimisti ja laitattaa.

    Enpä muista poninomistaja-aikanani koskaan ennen jättäneeni ensimmäisiä tilsakumeja tammikuun loppuun. Eikä muuten ole tilsakelejä sattunut liikutukseen tänä talvena kuin kahdesti.

    Ruusakin muuten sai ensimmäiset kenkänsä keskellä talvea. Oli sellainen hemmetinmoinen jäätalvi ja poni oli aivan riemuissaan huomatessaan, että pitoa löytyi! Rupesi heti tarhassa loikkimaan ympäriinsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos et nyt laita tilsakumeja, niin ei niitä sitten tarvitse tänä talvena ollenkaan :D Muulinkin kengitystä olisi ihan hyvin voinut venyttää vielä ensi viikkoon.. Ja katsoa sitten onko tarvetta. Harmi vain, että meidän kengittäjä käy meidän suunnalla kai vain parin viikon välein, jos asuisi lähellä, olis helppoa jättää kengitys ihan viimetippaan. Ihanan joustavaa, kun ei ole mitään säännöllisiä kengitysaikoja vaan tarpeen mukaan :)

      On tämä aika kumma talvi kyllä, tiet ovat sateesta pehmeät ja hyvät ravailla ja laukkailla. Mutta toisaalta iltaisin on niin pimeää, ettei tuonne juurikaan ole tullut mentyä maastoilemaan työpäivän päätteeksi.

      Poista