keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Inspiraation, vinkkien ja avun lähteet

Pitkäkorvaeläimen omistaja on Suomessa melko yksin ongelmiensa kanssa. Paras lähiapu löytyy toisilta aasinomistajilta, joille onkin Facebookissa oma ryhmä. Hötönetissä ja facebookin hevosryhmissä kannattaa vain puhua tammasta/orista/ruunasta sillä heti kun mainitsee muulin tai aasin, keskustelu tyssää siihen. Parhaassa tapauksessa tulee melko irrelevantteja kommentteja kuten "Ai onko Suomessakin muuleja? Minunkin hevosessani taitaa olla muulia kun se on niin itsepäinen hehe".

Hevosessa ei voi muuten olla tippaakaan muulia tai aasia, koska muulit eivät pysty lisääntymään. Ja jos ne eivät pysty lisääntymään, ei niiden "verta" voi jäädä mihinkään sukulinjoihin.

Jo aasiurani alussa 2000-luvulla huomasin heti, että suomeksi on mahdotonta lukea mitään aasimatskua. Loin siis itse pienet nettisivut, joissa kerroin perusjuttuja aaseista. Teksti perustui täysin englanninkielisiin lähteisiin ja höystin sitä tietenkin omalla mutulla ja muilta suomalaisilta aasinomistajilta kuulemillani asioilla. Asiat ovat vuosien aikana parantuneet huimasti Internetin ansiosta. Nyt kaikki maailman tieto on kenen tahansa saatavilla.

Aasitietoa löytyy tällä hetkellä parhaiten suomeksi Suomen Aasiyhdistyksen sivuilta (kuvakaappauksia klikkaamalla pääset kohteeseen). Tällä hetkellä voin kertoa että kaikki, mikä sopii aasiin, sopii kyllä muuleihinkin. Arvoisa Muuli eroaa aaseista ihmisarkuutensa ja reaktiivisuutensa suhteen.

Aasiyhdistyksen sivujen teksteistä suurin osa on minun käsialaani ja perustuu aina lähdemateriaaliin. The Donkey Sanctuary on tuottanut monia erittäin asiapitoisia faktapaketteja aaseista, näitä olemme käyttäneet ensisijaisina lähteinä. Eli mitään höpöhöpöä et sivuilta löydä. Tsekkaappa myös Hihkushop! Toimin aasien Hihkushopin varastovastaavana, eli minä henkilökohtaisesti keräilen jokaisen tilauksen ja kuljetan aasimobiilissani meidän Valtsuun.

Kaikista faktapitoisimmat jutut löytyvät kuitenkin Aasiyhdistyksen jäsenlehdestä Pitkäkorvista joka ilmestyy kolmesti vuodessa. Enhän halua että monta tuntia työstämäni pitkä artikkeli olisi täysin ilmaiseksi kaikkien luettavana. Lehtiä voi ostaa sähköisesti Hihkusopista.
https://aasiyhdistys.fi/

Kaikki Aasiyhdistyksen sivuilla oleva teksti on minulle enemmänkin kuin tuttua ja on mukavaa lukea myös ihan muuleista kirjoitettua matskua. Vaikka jokainen muuli onkin erilainen sekoitus hevosta ja aasia. Lisäksi vanhempien rodut vaikuttavat muulin aivoituksiin.

Meredith Hodgesista ja Lucky Three Ranchista olen maininnut jo monta kertaa blogissani. Sivuilla on mahtava määrä materiaalia ja sen lisäksi hän vastaa todella nopeasti sähköposteihin. Minulla on myös hänen kirjojaan kotona, mutta jotenkin nykymaailmassa on luontevampaa naputtaa kysymys Googleen kuin kävellä kirjahyllylle selailemaan kirjoja.
http://luckythreeranch.com/

Meredithin metodit muulien ja aasien kanssa ovat juuri niitä, joita minäkin haluan noudattaa. Eläimiä palkitaan kauralla, mutta myös paineella. Hän kuvailee itse metodiaan "resistance free" eli muulit ja aasit koulutetaan ihan alusta asti pienin askelin niin, että niiden elämässä ei tule eteen sellaista tilannetta, jossa ne vastustelisivat. Kaikki on oikeastaan jo tuttua, mutta rutiiniin lisätään kerrallaan yksi pieni juttu lisää. Meredith siis peräänkuuluttaa hyvää pohjatyötä kaikessa mitä pitkäkorvien kanssa tehdään. Palkkausta unohtamatta.

Inspiraatiota minulle antaa kirjahyllystäni mm kirja The Natural Superiority of Mules. Luin tätä kirjaa ahkerasti ennen kuin Muuli saapui Suomeen. Hetken ajan Muulin tulon jälkeen olo oli vähintäänkin kusetettu. Nyt uskallan jo kaivaa kirjan takaisin esiin ja jatkaa siitä mihin jäin. Ehkä me Muulinkin kanssa samoilemme jänkhällä kansikuvan Grand Canyonin muulien tapaan.
Kirjaa saa tilattua ainakin Amazonista, mutta se onkin yllättävän haluttua kamaa kun käytettyjen hinnat lähtevät 70 dollarista! Itse maksoin tästä noin 20 euroa.

Kun haluan aaseista ja muuleista täyttä faktatietoa terveyteen liittyen, kaivan Donkey Sanctuaryn tiiliskiven kaapista esille. The Professional Handbook of the Donkey on jo klassikko aasimaailmassa. Tämä 4. painos on jo loppuunmyyty kaikkialta ja tuntuu siltä, että vastahan se ilmestyi. Kolmanteen painokseen ("punainen kirja) verrattuna tästä on karsittu aasin peruskäsittely pois ja ne löytyvätkin kirjasta The Complete bok of the Donkey. Tämä on sellainen kirjapari, joka pitäisi löytyä jokaisen aasinomistajan hyllystä. Tätä Professional Handbookia myydään periaatteessa vain eläinlääkäreille, mutta kun neljäs painos oli tullut ulos, se oli kyllä tilattavissa mm AdLibriksestä.

Ehkä Donkey Sanctuaryssä on jo kirjoitettu viidettä painosta ja odotan sen ilmestymistä muutaman vuoden sisällä.

Allaolevaa kirjaa saa helpoiten tilattua suoraan Donkey Sanctuaryn nettikaupasta. Kirja on alennuksessa maksaen 10 puntaa. Jos sinulla on aasi mutta ei tätä kirjaa niin nyt pian tilaamaan tämä omaksi!
Minun kirjahyllyssäni on paljon muitakin aasikirjoja, joita muuli-inspiksen puutteessa esittelen jatkossa silloin tällöin.

Yksi englanninkielinen muuliblogi on ihan ylitse muiden, nimittäin Mulography. Sari on englantilainen muulinomistaja, hänellä on miehensä Benin kanssa myös kaksi hevosta, joiden kanssa Marty muuli asuu. Martykin on lähtöisin Espanjasta tai Portugalista ja päätynyt Sarille muutaman vuoden ikäisenä. Vielä vuosi sitten Sari pystyi satuloimaan sen ja käymään kävelyillä lähiteillä, mutta sitten jotain tapahtui ja Marty lähteekin tänä kesänä ratsutukseen toisaalle. Marty ei pelkää ihmisen epämääräistä liikehdintää (vrt. Muuli), mutta se on edelleen hankala kiinniotettava. Sari ei voi koskaan tietää kuinka kauan sen pyydystämiseen menee.
http://mulography.co.uk/
Olen lukenut Mulography-blogia jo ennen Muulin saapumista. Aloitinhan pohjatyön koko muuliprojektille lukemalla muuleista kaiken mahdollisen. Varmaan juuri Martyn casen takia lisäsin muulimasikseenkin kohdan "mitä jos se ei anna kiinni". Kiinniotto on Martyn kohdalla ollut varmasti isoin ongelma, joka vaikuttaa kaikkeen sen kanssa tekemiseen. Ihmisellä kun tuppaa olemaan kyrpä otsassa jo tallille tullessa kun koskaan ei tiedä milloin arvoisa muuli suostuu antautumaan. Laittelemme Sarin kanssa Instagramissa myös runsaasti kommentteja toistemme kuviin. Tämä löytyy myös Facebookista.

Yksi lempiosio Martyn blogissa on Mule Tales. Sari esittelee niissä aina yhden muulin kerrallaan. Hän on luonut hyvät kysymykset, joihin ei voi vastata vain parilla sanalla. Otettiin niistä mallia myös Suomen Aasiyhdistykselle ja täältä voit lukea ensimmäisen aasibloggauksen. Olen kirjoittanut tuon myös Muulista, mutta blogin lukijoille siinä ei ole mitään uutta. Eikä se ole edes hauska.

Facebookkiin tuntuu siirtyneen kaikki keskustelu nykyään ja suomalaisen aasiryhmän lisäksi Only Donkeys on iso ja aktiivinen ryhmä. Olen saanut apua melkein kaikkeen, mitä olen siellä ikinä kysynyt. Suurin osa jäsenistä on Yhdysvalloista, joten kovin spesifiä ruokintakysymystä ei kannata kysyä, sillä täysrehut ja heinäkin tuntuu olevan ihan erilaista lätäkön toisella puolella. Tähän ryhmään hyväksytään vain sellaiset, joilla on profiilissaan julkisesti näkyvissä jotain aaseihin liittyvää.
https://www.facebook.com/groups/688070011309593/?fref=ts
Tässä ryhmässä oli ennen paljon feed lot ja kill pen postauksia, eli Yhdysvalloissa ostetaan paljon hevoseläimiä halvalla huutokaupasta, lihotetaan, ja kuskataan Meksikoon jossa ne teurastetaan. Osassa osavaltioita on hevosten teurastuskielto. Näistä paikoista myös myydään eläimiä, yleensä kalliimmalla kuin mikä niiden lihan arvo olisi. Ryhmään on myös useasti linkitetty faktoja siitä, että aaseja ei kuskata Meksikoon koska niiden arvo on niin pieni. Feed lotin omistaja saa siis hyvät rahat kun sinisilmäiset ja hyväsydämiset aasifanit "pelastavat" aaseja.

Ryhmässä oli erään ruotsalaisen aasinomistajan aloittama mielenkiintoinen keskustelu tästä bisneksestä, jossa hän kysyi että miten ihmeessä jenkeissä sitten on näitä aaseja näin hitokseen. Syynä on kasvatus. Aaseja on todella edullista pitää ja riittää että varsasta saa satasen tai pari, niin loppu lauma syö sillä rahalla kuukauden. Aaseista on siis runsasta ylitarjontaa. On halpaa ostaa ori ja tamma ja aloittaa kasvattaminen, mutta kun varsat eivät menekään kaupaksi, ne voi viedä huutokauppaan ja toivoa että niistä saa edes omansa takaisin. Huutokaupoista aasit voivat päätyä sekä hyvään kotiin että feed lotiin pieneen tarhaan odottamaan, että joku ostaa ne sieltä.

Muulit ja aasit ovat kavioeläimiä ja kaikki eläimet oppivat samalla tavalla. Ne tekevät asioita, joista ne saavat hyötyä itselleen. Siksi kaikki hevospuolenkin materiaali on sovellettavissa, kunhan tietää että aasit ja muulit ovat kuitenkin hieman erilaisia. Doma Natural-blogia olen mielenkiinnolla seurannut jo pidempään. Blogissa suomalainen Krista asustaa Espanjassa ja omistaa nuoren juuri ruunatun hevosen, Ezonin. Ezon on elänyt villinä ja vapaana orina laumassa bylsien tammoja tiineeksi kunnes Krista astui kuvioihin. Huomaan Ezonissa monia samoja piirteitä kuin Muulissa. Sekin on vahvasti yhden ihmisen eläin. Aluksi se säikkyy uusia juttuja, mutta tutun ihmisen kanssa se oppii nopeasti että palkkaa tulee ja se ei kuollutkaan, ei tälläkään kerralla.

http://yhdessaoppien.blogspot.fi/
Blogissa oli juuri sunnuntaina 8.5. postaus pistämiseen totuttamisesta positiivisen vahvistamisen avulla. (Suora linkki videoon You Tubessa) Olen nähnyt tästä videon aikaisemminkin ja tulen totuttamaan Muuliakin pistämiseen ihan samaan tapaan. Tai ensin totutan sen niin että minä "pistän" sitä ruiskulla tai naulalla kaulaan ja sen jälkeen orjuutettu tallikaveri "pistää" sitä ja minä lapan kauraa suuhun. Eli kun eläinlääkäri tulee rokottamaan Muulia ensimmäisen kerran Suomessa, on minulla täydellisesti tattina seisova muuli siinä käytävällä.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti