Kyntöruunauksen lyhyt oppimäärä

Olen kertonut blogissani kuinka Muuli lähtee välillä käsistä. En jaksa mitenkään uskoa että se olisi ainut nuori hevoseläin, joka sellaista harrastaa. Harvemmin näistä kuitenkaan netissä huudellaan, mutta Muuliblogi on erilainen koska tämä sisältää vain ja ainoastaan tosielämän reflektointia.

Tarkennettakoon vielä että Muuli ei läheskään joka kerta lähde hanskasta ja koska tämä ei ole jokapäiväistä tai saata ulkopuolisia vaaraan, lasken käytöksen edelleen nuoreen ikään kuuluvaksi kokeiluksi.

Ryöstäminen ei ole mikään kiva juttu mutta se kuulunee jossain kohdaa jokaisen nuoren hevosenverson elämään. Joo tiedän, operantit kouluttajat eivät tähän törmää, mutta onneksi Muuliblogissa ei mitään sellaista olekaan. Ryöstämiseen ei voi välttämättä varautua mitenkään ja tilanteet tapahtuvat juuri silloin kun otat Instagramiin videota superhyvin menneestä juoksutuksesta.

Jos tilanne iskee akuutisti päälle, tulee tässä postauksessa vinkkejä kaikille nykyisille ja tuleville kyntöruunille. Tehtävästä löytää itsensä yleensä yllättäen ja tahtomattaan.

Kaikki postauksen kuvat otti Emmi Jormanainen

Ennaltaehkäisy on varmasti olennaisin osa ryöstämisen ehkäisyssä. Omistajan on pyrittävä ennaltaehkäisemään kaikki tilanteet, joissa rykimistä voisi mahdollisesti tapahtua. Jos eläin siis juoksuttaessa lähtee laukassa käsistä, on vain oltava juoksuttamatta laukassa! Tai jos eläin sattuu pelkäämään jotain tiettyä kentän kulmaa, ei sinne pidä tarkoituksellisesti hakeutua! Vuoden päästä tilanne voi olla sellainen että hevonen liikkuu vain ja ainoastaan tarhan ja tallin väliä, tallinomistajan toimesta. Tämäkään ei välttämättä ole mikään huono ratkaisu.

Jos tilanne nyt kuitenkin kulminoituu ryöstämiseen kaikesta ehkäisystä huolimatta, on tässä kohtaa estettävä eläimen irti pääseminen. Eläin on pidettävä hallinnassa keinolla millä hyvänsä. Tässä kohtaa aletaan harjoittaa kyntöruunaamista.

Juoksuttaessa eläin tulee pitää koko ajan napakassa liinassa. Liinan tulee olla lähellä juoksuttajan vartaloa ja vielä niin, että toinen käsi pitää sen lantion takana. Jotta juoksuttaja voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla ihmisankkurina, on opeteltava "power position". Siinä asennossa ihminen pystyy jarruttamaan villiintyneen eläimen pakohaluja parhaalla mahdollisella tavalla. Power position toimii niin, että polvet ovat koukussa, painopiste on alhaalla ja liina tulee lantion takaa. Kädet ovat mahdollisimman lähellä kehoa. Jos kädet nimittäin pääsevät eteen, on peli menetetty.

Ellei juoksuttaja ole oikein kova sissi ja valmis heittäytymään mukaan.

Eläimelle voi opettaa jonkin merkin tai sanan, jolla se pysähtyy tilanteessa kuin tilanteessa koska se tietää saavansa siitä ruhtinaallisen ekstrahyvän palkinnon. Tätä voi kuitenkin käyttää vain ultimaattisessa hätätilanteessa satunnaisesti, sillä eihän kukaan halua että eläin oppii ensin riuhtomaan, sitten saamaan pysäytyskomennon ja tämän jälkeen herkkupalkinnon. Luulen että jopa hevosen on mahdollista oppia tapahtumaketju sadan toiston jälkeen kun muuli oppii kahdesta kerrasta.

Power position

Erilaisia juoksutussysteemejä voi käyttää ennaltaehkäisyyn, tai ehkä enemmänkin hidastamiseen, sillä vain hobblesit, eli jalkakahleet, estävät pakoyritykset tykkänään. Harmi vain että hobblesit estävät käytännössä myös juoksuttamisen. Eläinsuojelulaissa niiden käyttö on hyvin pitkälti kieletty. Olen käynyt erilaisia juoksutushommia läpi vanhemmassa postauksessani "näin monella eri tavalla voit juoksuttaa väärin". Jokuhan sen juoksutusavun aina tyrmää, joten sitä kannattaa käytellä vain pimeässä pieton alla ettei kukaan näe.

Ihmisen oma power position ei läheskään aina riitä hidastamaan eläintä. Jos eläin on kova taistelemaan, kurkkaa inspiraatiota tästä videosta. Siinä pyörötarhan keskelle on lyöty tolppa, jonka kautta liina kulkee. Vain muulinkouluttajan mieleen voi tulla tuollainen idea, eikä ollenkaan huono sellainen.

Muita kyseenalaisia mutta kokeilemisen arvoisia juttuja on veneen ankkurin tai jonkin muun painavan esineen sitominen liinan toiseen päähän. Kun eläin lähtee lapasesta, niin raahatkoot suullaan ankkuria mukanaan.

Kaikista ennakoinneista huolimatta eläin saattaa kuitenkin päästä rykimään karkuun useiden metrien ajan. Tässä kohtaa on heittäydyttävä peliin ihan jokaisella solullaan ja toimittava itse ankkurina. Jos tilanne pääsi näin pitkälle, kannattaa muistaa riisuutua tallivaatteistaan pihalla, sillä niiden mukana voi olla useampi kilo hiekkaa.

Jos eläin näistä kaikista ohjeista ja varotoimenpiteistä huolimatta pääsee juoksemaan valtoimenaan, on ystävällistä tuoda tallille kakkua* tai pullaa. Tämä lasketaan nimittäin putoamisen kanssa samaan kategoriaan.

Ja kun olet siinä tilanteessa etkä muista näistä ohjeista mitään, muista edes nämä:

1. pidä kiinni
2. älä laske irti

Voittajafiilis, vaikka vaatteet täynnä hiekkaa ovatkin.