Vuoden ensimmäiset irtohypytykset, Muuli heittämällä yli 110 okserista!

110 cm

Muulin kanssa olemme harrastaneet irtohypytystä joskus ja jouluna. Vuosi sitten meillä oli oikein buumi, kun kävimme peräti kahdesti kuukauden välein naapuritallin irtohypytyssessioissa. Kesällä taisimme hypyttää kerran omalla tallilla.

No tällä pohjustuksella haluan vain torpata ne puheet että taasko ne sitä raukkaa hypyttää ylikorkeiden esteiden yli.

Vuosi sitten Muuli vetäisi enkat hypäten 110 Metsäniityn tallilla (video tässä) ja nyt myös täällä kotitallilla korotimme viimeisen okserin siihen korkeuteen viimeisille hypyille.

No ihan superisti ei meidän hypytyskerta mennyt.

Kuja oli tarkoitus hypätä vasempaan kierroksene ja blogin lukijat tietävätkin jo, että Muuli on tänä keväänä kehittänyt pelkokulman. Kuja lähti siis pelkokulmasta. Aina aiemmin Muuli on juossut vapaasti aluetta ympäri ja se on vain ohjattu kujalle, nyt se ei todellakaan ollut menossa sinne kuin taluttaen. Hypytettiinkin aluksi kujaa väärään suuntaan, joka meni hyvin ja sitten talliorja Pasi talutti Muulin kujan alkuun ja päästi irti. Muuli tulee pelkokulmaan siis kiltisti taluttaen, mutta ei yksinään, juoksuttaessa tai ratsain.

Jossain kohtaa siinä alussa Muuli myös poistui koko kentältä ja epäonneksemme se nappasi takajalallaan kiinni kentän paloletkusta tehtyyn aitaan. Kentän kulmatolppa antoi saman tien periksi ja aita kaatui. Vaihdettiin tilalle estekannatin. Kesän talkoita odotellessa, nuo kentän tolpat ovat antaneet periksi muualtakin kun ovat jo pitkän kunnioitettavan elämän kenttää vartioneet.

No tämän äksidentin jälkeen Muuli palautettiin takaisin, aitaa korotettiin ja jatkettiin hommia.

Alla on videokooste tämän kerran hypyistä.

Tässä on erittäin tyypillistä liikettä muuleilla ja aaseilla! Siis ne laukkaavat ja ravaavat tuolla tavalla pää vinossa innostuessaan tai jännittyessään. Itse haluan ajatella, että se on suurta innostusta, mutta se taitaa olla kuitenkin osa jännitystä.

Muuli hyppäsi sujuvasti ja mielellään ja vain yhdessä klipissä (viimeisessä) näkyy pupuloikkaa radan alussa. Vuosi sitten se tuppasi tulemaan kujaan pupulaukassa tai ristilaukassa ja korjasi ensimmäisen esteen jälkeen. Vasen kierros on sille myös ratsain laukassa haastavampi.

Kamera oli kuvaamassa videolle hyppyjä ja stillikuvat on otettu uudella (käytettynä ostamallani) putkella, Canonin Ultrasonic70-200 F4. Olen tuota lainannut aiemmin ja tykästyin putkeen. Ulkokuvia sillä saa hyvässä valossa oikein hyvin, maneesikuvaukseen se ei liene riittävän valovoimainen, mutta sellaisia kuvauksia ei meillä olekaan.

Tuntuu vain hassulta, miten kauas tämän kanssa pitää mennä. Aiempi vakiolinssinihän oli 50mm F1.4. Liikekuvissa arvostan kyllä zoomausmahdollisuutta.

Julkaisin näitä kuvia ja videon Instassa jo eilen ja sain suuren määrän tosi kivoja kommentteja. Muulin hyppytekniikkaa kiiteltiin jälleen ja onhan se ihme. Eihän aasin ja pre-hevosen jälkeläisessä ole käytännössä mitään hyppylahjoja perimänsä puolelta. Eikä Muulikaan mikään upea liitelijä ollut, kun sitä ekoja kertoja hypytettiin sen ollessa 3v. Nythän muuli on 7.