tiistai 25. syyskuuta 2018

Minne päätyvät Belgian lopetusuhan alla olevat villimuulit? Muriel Herionin muulitallille!


Kävin syyskuussa Belgiassa aasi- ja muulimatkalla ja reissulta syntyi monta juttua Aasiyhdistyksen tarpeisiin. Tässä jutussa kerron aika ainutlaatuisesta paikasta koko Euroopassa, Le Continent des mules ABSL:stä. Sitä voisi kutsua muulikeskukseksi, jossa hevoset on korvattu muuleilla ja josta saa oppia myös oman muulinsa kanssa painimiseen.

Le Continent des mules ABSL on Muriel Herionin kymmenen vuotta sitten perustama muulitalli, joka toimii kauniilla kartanoalueella Rhisnesissä tunnin ajomatkan päässä Brysselistä etelään. Tällä hetkellä hänellä on tallillaan 19 muulia, jotka on jaettu kahteen eri porukkaan, isoihin ja pieniin. Osalla ratsastetaan ja osa odottaa oikeaa hetkeä tai sitten niitä käytetään vain maastakäsittelyyn ja terapiatoimintaan.

Kaikki muulit eivät ole Herionin omia, vaan osa on tullut koulutukseen. Pienten muulien luona tapaammekin heti kaksi ponimuulia, hieman suuremman valkoisen ja pienemmän päistärikönkirjavan. Kumpikin tuijottaa tulijoita epäluuloisesti.

-Nämä muulit eivät juurikaan anna koskea. Nämä kaksi ovat täällä uudelleenkoulutuksessa, jotta ne voisivat palautua omistajalleen ja hän voisi työskennellä niiden kanssa, Herion kertoo pitkäkorvista. Nämä kaksi poistuvat paikalta hyvin nopeasti, jos kokevat tilanteen liian ahdistavaksi.

Kaksi arkaa muulia uudelleenkoulutuksessa


Muriel, minä ja Anu
Herion on 10 viimeisen vuoden aikana tutustunut moneen muuliin. Vaikka jokainen muuli on oma yksilönsä, johon vaikuttaa sekä sen isän että emän rodut ja luonteet, että muulin käsittely sen syntymästä tähän päivään, on muuleissa silti tiettyjä yhtäläisiä piirteitä, jotka pätevät niihin kaikkiin.

Yksi on muulien suhtautuminen konflikteihin.

-Muulit eivät pidä konflikteista, joten jos ne hämmentyvät tilanteessa, ne pyörähtävät herkästi ympäri ja poistuvat paikalta. Ja kun ne oppivat, että pakoon pääsee helposti, ne käyttävät samaa taktiikkaa runsaasti myöhemminkin. Suurin osa muuleista on kuitenkin niin isoja, ettei niitä pysty ihmisvoimin hallitsemaan.

Hän näkee muuleissa silti paljon samaa kuin aaseissa, jotka konfliktitilanteissa jäävät hevosta herkemmin paikoilleen. Muulit pitävät selvästi ihmisten seurasta ja rakastavat rapsuttelua ja hoitamista. Toisaalta muulit viihtyvät paljon myös hevosten kanssa ja isojen laumassa onkin yksi suuri hevonen, jota kaikki muulit rakastavat.

-Ratsastuksessa muulit eroavat hevosista suunsa puolesta paljon. Kun hevosta voi hallita kuolaimilla, muulia hallitaan sen aivojen kautta. Muuli saattaa koulutuksen alussa olla todella kevyt kädelle, mutta kymmenen minuutin kuluttua sen suu on kuin rautaa eikä se suostu kääntymään enää mihinkään. Lähtökohtaisesti muuli ei juokse alta, vaan ennemmin juurtuu paikoilleen, Herion kertoo.

Entinen vaikeasti käsiteltävä antoi ensimmäistä kertaa koskettaa makuulla ollessaan

Eräs muuli oli tullut Herionille hyvin vihaisena ja erittäin vaikeasti käsiteltävänä. Herion ratkaisi asian pitämällä muulia omassa karsinassa eristyksissä muista ja hoiti muulin täysin itse viemällä sille vettä ja ruokaa. Parin viikon ajan Herion oli ainoa ihminen, jonka muuli näki ja jolta se sai ruokaa. Muuli muuttui ja alkoi jälleen kiinnostua ihmisistä ja myös luottaa näihin. Nykyään muuli on osana isompien muulien laumaa ja makaa rauhassa kentällä, kun saavumme paikalle. Herion kumartuu alas ja silittää sitä otsasta.

-Tämä on ensimmäinen kerta, kun se antaa minun lähestyä ja koskea sen ollessa makuulla.

Eräs työmuuli saapui Herionille Ranskasta. Sillä on ongelmaa takapäässään, jonka näkee sen liikkuessa. Syynä on todennäköisesti se, että vaikka muulia rakastettiinkin paljon edellisessä kodissaan, ei sen kavioita vuoltu kuin vasta siinä vaiheessa, kun kävely oli jo mahdotonta. Muuli on siis aikaisemmassa elämässään joutunut elämään hyvin pitkien kavioiden kanssa. Tämä 16-vuotias muuli on nykyään mahtava terapiakäytössä ja tulee ensimmäisenä tervehtimään pyörätuoleilla rullaavia vierailijoita.

Vaikka suurin osa tallin muuleista on asiakaskäytössä, on eräs musta nelivuotias sukkajalkainen muuli Herionin oma silmäterä.

-Se on ihana! Se antaa itsestään jo niin paljon, pelkään, että se menisi pilalle, jos joku muu ratsastaisi sitä. Osallistuin sen kanssa trail-ratsastuskurssille vähän aikaa sitten ja se teki tehtävät todella hyvin! Kurssi oli todella rankka nelivuotiaalle nuorelle ratsulle ja mietinkin, että mitenköhän se suhtautuu minuun kurssin jälkeen. Ajattelin antaa sille kaksi päivää ihan totaalista lomaa, mutta mitä vielä, se tuli seuraavana päivänä luokseni, että jee, tehdään lisää töitä!

Muriel Herionin oma silmäterä


Twiggy, josta kaikki alkoi
Muuleihin Herion ihastui ensimmäisen muulinsa, pienen päistärikön Twiggyn kautta. Twiggy oli tullessaan aika hankala, eikä antanut koskea itseensä, jolloin tuore muulinomistaja joutui keksimään vaihtoehtoisia tapoja päästä samalle aaltopituudelle muulinsa kanssa. Ruokapalkintojen avulla pikkumuuli alkoi tulla kuorestaan ulos, kiinnostua ihmisistä ja tehdä temppuja. Nykyään Herion esiintykin Twiggyn kanssa erilaisissa hevostapahtumissa ilahduttamassa yleisöä ja kertomassa muuleista. Erityisesti isojen hyvien ratsumuulien avulla ihmiset ymmärtävät, että muulillakin voi tosiaan tehdä kaikenlaista.

Herion työskenteli aiemmin samassa paikassa tallimestarina, missä nytkin pitää tallia. Kun näiden hevosten omistaja muutti toisaalle, vuokrasi Herion tallin itselleen. Hän laittoi nettiin ilmoituksen, että ottaa vastaan teuraaksi meneviä tai muuten hankalia muuleja, joista omistajat haluavat päästä eroon. Ja muuleja hän saikin.

Näiden lisäksi hän on myös ostanut potentiaalisen oloisia muuleja ja kaksi pitkäkorvaa on tullut Collinesin aasinmaitotilalta. Collinesissa kasvatetaan sekä isoja aaseja että myös muuli tai pari joka vuosi.





Le Continent des Mules on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tarjoaa eläinavusteista terapiaa erityislapsille, ratsastustunteja ja maastoretkiä. Muulikeskus ei saa mitään tukea kaupungilta tai valtiolta eikä toiminta pysy pystyssä pelkkien ratsastustuntien avulla. Muriel onkin koostanut joka vuosi kalenterin hienoilla muulikuvilla ja myynnissä on myös muita tuotteita.

Rahaa tulee myös muiden muulien kouluttamisesta. Vierailumme aikana niitä oli muutama työn alla. Herion on itsekin kouluttautunut paljon sekä ihmispuolella että hevospuolella.

-Muulit eivät kuitenkaan kysele sinun ansioluetteloasi, sinun pitää päästä niiden pään sisään, Herion kuitenkin toteaa ja jatkaa;

-Lasten kanssa ne toimivat ällistyttävän hyvin. Ne lukevat erityislapsia kuin avointa kirjaa ja toimivat sen mukaisesti. Aralle lapselle on mieletön kokemus, kun muuli tulee luokse ja vain on siinä läsnä.

Mutta palataan niihin muulien yhtäläisiin piirteisiin ja koulutusvinkkeihin, niitä Herionilla oli siis rutkasti! Hän painotti myötäämisen opettamista, sitä ei kuulemma voi muulin kanssa tehdä liikaa. Ensin maastakäsin myötäys molemmille puolille ja ryntäitä kohti ja sitten selästä samat tehtävät.

-Myötäämisestä on tultava muulille automaatio, koska se ei luontaisesti myötää vaan ensimmäinen ajatus on vetää vastaan. Kaikki työskentely perustuu paineelle ja myötäämiselle, erityisesti muulien kanssa Herion täsmentää.

Myötäämisen lisäksi hän pitää kaikkia sivuttaisliikkeitä, kuten väistöä, avotaivutusta, taka- ja etuosanväistöä tärkeinä muuleille. Ne notkistavat ja jumppaavat ja valmistelevat ratsastukseen. Moni muuli peruuttaa sujuvasti halutessaan paeta pelottavaa asiaa tai ennen kuin ne poistuvat lopullisesti paikalta, mutta peruutus pitää opettaa myös ihmisen pyynnöstä.

Herion ei niinkään pitänyt tavasta peruuttaa muulia narua ravistelemalla, koska silloin muuli nostaa yleensä pään ylös ja peruuttaa selkä notkolla. Sen sijaan peruutus kannattaa tehdä ottamalla kiinni riimunnarusta heti leuan alta ja vetämällä narua kohti muulin ryntäitä. Silloin se joutuu sekä myötäämään paineelle laskemalla päätä alemmas ja ryntäitä kohti että peruuttamaan. Näin peruutus treenaa muulin kroppaa paremmin.




-Muuli ei luonnostaan ja rakenteensa puolesta ole välttämättä kovin taipuisa. Se on perinyt aasilta lyhyen ja paksun kaulan, jota se osaa käyttää edukseen varsinkin pahassa. Kun muuli jäykistää kaulansa betoniksi, ei sitä ole mitenkään mahdollista kääntää voimalla. Siksi yhden ohjan pysäytys ja ohjalle automaattisesti myötääminen ovatkin erittäin tärkeitä muulien kanssa Herion kertoo.

Herion käyttää muulien kanssa lähinnä negatiivista vahvistamista perustyöskentelyssä. Temppuja hän opettaa positiivisella vahvistamisella. Hän näytti meille kuinka käyttää ”rytmistä painetta” muulien kanssa. Tasaisen paineen sijaan hän siis hieman nyppii narua paineen sisällä ja lisää nyppimisen voimaa jos mitään ei tapahdu. Muulit alkavat herkästi nojailla painetta vastaan, joten rytminen paine on tässä mielessä parempi kuin tasaisesti jatkuva ja hiljalleen voimistuva paine.

Herion treenaa muuleja paljon kentällä, mutta ratsastaa myös maastossa. Hän haluaa, että muulit toimivat mahdollisimman pienillä avuilla, mutta jos se ei toimi, hän lisää painetta asteittain rytmissä niin kauan, että muuli reagoi. Muuleilta ei tietenkään voi vaatia mitään, mitä ne eivät osaa.

-Sinun omassa mielessäsi pitää olla tosi selvänä se, mitä haluat muulin tekevän ja sinun on osattava kertoa se muulille niin, että se ymmärtää. Silloin ei synny konflikteja, joita muulin pitäisi paeta.

Muulin kanssa ei kuitenkaan pidä luoda päähänsä mitään kovin täsmällistä suunnitelmaa kullekin treenikerralle. Muulien kanssa on voitava joustaa muulin mielentilan mukaan. Muulin päivän fiiliksiä kannattaa siis haistella ja toimia niin, että niistä on hyötyä. Jos muuli on rauhallinen, kannattaa harjoitella pysähtymisiä ja paikallaan seisomista ja jos sillä on menohaluja, ohjelmaan kannattaa ottaa siirtymisiä askellajista toiseen.





Herion piti ensiarvoisen tärkeänä sitä, että muulivarsaa käsitellään heti sen syntymästä asti. Tämä ei tarkoita varsinaista imprintingiä, jossa varsaa pidetään tarkoituksella makaamassa tai estetään sen liikkuminen, vaan ihan normaalia varsan rapsuttelua. Varsaa pitää ensimmäisenä päivänä pystyä koskettelemaan joka puolelta ja koska pikkuvarsat rakastavat rapsuttelua, pitäisi niitä rapsutella oikein erityisen paljon. Siten ne oppivat heti, että ihminen ja kosketus ovat tosi mukavia asioita.

-Vaikeimpia muuleja ovat ne, jotka eivät ole ensimmäiseen vuorokauteen tai jopa ensimmäisiin kuukausiin nähneet ihmisiä ja juuri ne ovat niitä, joita uudelleenkoulutan täällä.

Kaikista ”villimuuleista” ei tule ratsuja, mutta täällä jos jossain niitä pystytän kesyttämään niin paljon, kuin ne pystyvät ikinä kesyyntymään.

-Oletko muuten huomannut että kun muuli miettii jotain oikein kovasti, se nostaa toista sieraintaan, Herion kysyy ja nyökkään. Oma muulini tekee sitä välillä ratsastuksen tai maastakäsittelyn jälkeen pienen hetken ajan mutta vasta nyt saan kuulla, että se tosiaan on sellainen muulijuttu.

Selfie Twiggyn kanssa. Twiggy suhtautui tähän hyvin epäileväisesti.


Le Continent des Mules ASBL löytyy helpoiten Facebookista, koska kotisivut ovat remontin alla. Jos suunnittelet reissua Belgian Namurin tai Rhisnesin lähelle ja haluat yhdistää reissuusi muuleja, kannattaa ottaa talliin yhteyttä. Muriel Herion puhuu hyvää englantia.

5 kommenttia

  1. Supermielenkiintoinen postaus jälleen kerran, nyt ei irtoa mitään järkevää kommenttia mutta luin ja tykkäsin kovasti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Tästä tuli vähän hassu, kun teksti on menossa lehteen henkilöille, jotka eivät tiedä muuliblogista mitään, mutta olisi ollut liian työlästä kirjoittaa tänne erillinen teksti :D

      Täällä tallilla olisin moelelläni viettänyt toisenkin päivän oppimassa lisää.. Ehkä Muriel voisi pitää englanniksi viikonloppukurssin joskus ;)

      Poista
  2. Oli kyllä hyvä kirjoitus (taas)
    Tuli paljon uutta tietoa muuleista kun vasta Kaisa sun blogin kautta olen muuleista kiinnostunut Ennen vain tiennyt että on sellaisiakin eläimiä kuin Aasi ja Muuli
    -satu-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän tässä jatkossa kertoa enemmänkin muuleista yleisesti ja löytää yhtäläisiä piirteitä niiden välillä :) Mutta Belgiassakin huomasi sen, että ne ovat aika epäluuloisia kaikkea uutta kohtaan, varsinkin, jos ne eivät ole ihmisiä nähneet ensimmäisen elinvuorokautensa aikana.

      Poista
    2. Ihanaa, että on ihmisiä, jotka ovat löytäneet oman eläinlajinsa ja saavat vielä siitä elannon itselleen. Hienoa pystyä yhdistämään hyväntekeväisyys ja työ tuolla tavalla. Toki se on sitovaa, mutta toisaalta taatusti palkitsevaakin.

      Ja ihanaa Kaisa, että pääset tutustumaan näihin ihmisiin ja jaat sen kanssamme blogissa.

      Poista