Muuli (taas vaihteeksi) kameran edessä

Päivät pitenevät nyt vauhdilla ja jopa arkena työpäivän jälkeen (siis jos lähtee heti kolmelta töistä) on mahdollista ottaa melko kelpoisia kuvia Muulista. Meidän talli sijaitsee tosin niin, että aurinko laskee puiden taakse ja vaikka tulomatkalla oli todella aurinkoista, ei tallilla enää ole. Mutta kuukauden päästä on jo!

Otin Muulista siis hätäisesti kuvia kun se oli taas laitumen puolella. Nyt laitumella ei ole enää jäisiä kohtia kun lunta on tullut sen verran, vaikka vähänlaisesti sitä on edelleen.

Käsittelin kuvia normaalia enemmän, jotta Muuli olisi muutakin kuin musta möykky puhkipalaneella hangella. Sillä oli ennen kuvien ottoa ja kuvien jälkeen toppaloimi, joten sen karva ja harja on hieman lysyssä.

Löytyykö kuvista lempparia?

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

Tajusin muuten mikä tässä muulibloggaamisessa tökkii, oksennan postauksiin kaiken, mitä olen ko.päivänä tehnyt Muulin kanssa, vaikka järkevää olisi kirjoittaa postaukseen vain yhdestä aiheesta. Ennen tätä suurta neronleimausta olisin laittanut nämä kuvat edellisen eli kärrypostauksen kanssa samaan.

Kyseisenä päivänä (eilen) treenasin myös Jollyballin nostamista ja väistöä ns vaikeampaan suuntaan. molemmista on tulossa omat postauksensa koulutusvinkkeineen. Aikamoinen sillisalaatti se olisikin ollut jos olisin tämän kaiken oksentanut samaan.
---
Katri Vesala antoi blogissaan Kylmäverinen unelma 50 postausideaa bloggaajille ja tämä postaus syntyi Katrin listan vinkeistä. Tavoitteenani on tehdä postaus jokaisesta postausvinkistä vuoden 2017 aikana.

Lue lisää

Muulin ensikosketus kärryihin + video

Mieheni haki kärryt sunnuntaina ja toi ne tallille. Taloudellisten syiden takia olin sunnuntain ja maanantain töissä ja muiden syiden takia pääsin tallille vasta tänään keskiviikkona ensimmäisen kerran tällä viikolla. Muuli ei onneksi ollut villiintynyt, sillä olihan mieheni siivonnut sunnuntaina tarhan ja päästänyt Muulin laitumelle irrottelemaan. Muuli oli tosin vain kaivellut lumen alta heiniä.

Käytin hyväkseni pidentyneen iltapäivän ja otin ihan ensin kuvia Muulista. Sen jälkeen toin kärryt laitumelle ja vaihdoin toiseen kameraan. Kuvat olivat ihan hyvästä iltapäiväviiden valosta huolimatta aika tummia, joten jouduin käsittelemään niitä jonkin verran. Laatu tietenkin kärsi huomattavasti, jos sitä nyt oli alkujaankaan.

Kuten arvasinkin, kärryt eivät herättäneet Muulissa muita tunteita kuin suurta kiinnostusta. Palkitsin sen lähestymiset kauralla ja asettelin kauraa kärryjen pohjalle ja penkille syömistä varten. Liikkeellä olevat kärryt saivat Muulin kävelemään väistöä niiden vierellä, mutta kukapa ei ihmettelisi niitä ensimmäisellä kerralla.

Ensikosketus

Laitoin kameran nauhoittamaan kun hetken päästä aloin työstää kärryasiaa Muuli narussa. En oikeastaan ollut suunnitellut mitään, koska enhän voinut etukäteen tietää miten Muuli ylipäätään reagoisi kärryihin. Peruuttelin sitä kärryjen vierellä ja talutin eteen. Laitoin kävelemään etuperin aisojen väliin ja peruuttamaan pois. Palkitsin sitä runsaasti jotta se ajattelisi että kärryjen lähellä on kivaa olla. Sitä kiinnostivat kärryt kyllä kovasti heti kun sain ne sisäpuolelle ja vasta virittelin kameraa toimintavalmiuteen, eli se sai niistä varmasti iloa ja virikettä jo ilman kauraakin.

Koostin 20 minuutin treenistä videon, josta nopeutin suurimman osan. Jätin nopeuttamatta vain mielestäni mielenkiintoisimman kohdan, jossa Muuli lähtee itse ratkomaan ongelmaa kuinka saada kauraa. Odottelin siis hiljaa paikallaan lähinnä sitä, että Muuli ottaisi askeleita kärryä kohti, mutta sehän astelikin suoraan sen luokse ja aisojen väliin. Siitä hieman ohjaillen sain sen seisomaan aisojen väliin ja tuossa kohtaa palkitsin sitä ruhtinaallisesti ja paljon.

Videolla en saanut tätä toistettua, mutta myöhemmin kun olin jo lähdössä pois kärryjen kanssa, meni Muuli uudestaan aisojen väliin. Ei se tätä asiaa missään tapauksessa oppinut, mutta en pidä yhtään mahdottomana että se jossain vaiheessa menisi vapaana aisojen väliin seisomaan ja odottamaan.

Videon teksteistä ei valitettavasti saa kovin hyvin selvää kun en osannut laittaa niille mustaa taustaa.

En ole opettanut ajolle kuin yhden aasin, jolla oli jo ratsastettu eli sillä oli käsitys ohjasavuista. Olen siis täysin amatööri, mutta onneksi meidän tallilla on osaamista ajojuttuihinkin. Ajattelin nyt edetä tämän asian kanssa niin että ohjasajoa lisätään ohjelmaan nykyistä enemmän ja kun tallikaveri seuraavan kerran ajelee omallaan, niin otan Muulin käsihevoseksi niin se saa kunnolla siedätystä kärryjen ääneen ja liikkumiseen.

Jossain vaiheessa kun saan avustajan lahjottua mukaan, talutan muulia ja avustaja lykkii kärryjä takana (nämä ovat muuten aika raskaat!) ja edessä. Ensimmäinen valjastus tapahtuu turvallisesti puomiin kiinnitetyn Muulin kanssa ja se saa tunnustella miltä tuntuu aisat kyljillä. Olenhan sentään tähän mennessä kerran totuttanut sitä aisoihin kun köytin sen satulaan kiinni estepuomit. Se sujui ihan hyvin.

Kun aletaan olla levelillä expert, on minun huijattava paikalle kaksi vahvaa avustajaa taluttamaan Muulia kahtapuolta edestä monta kertaa. Jos vielä siinäkin vaiheessa sekä minä että Muuli olemme hengissä ja ehjiä, niin uskaltanemme kokeilla aidatulla alueella ilman talutusta.

Mutta tämä vaatii extrapaljon hyvin mennyttä ohjasajoa. En ole ohjasajanut vielä ollenkaan silavaljailla jolloin ohjat tulevat aika "ylös" eivätkä ohjasavut ole niin selkeät Muulille.

Niin ja tässä kohtaa lähetän Muulin hetkeksi ravitallille "treeniin" saamaan ajovarmuutta. Meidän tallilla kun ei ole mitään asiaa harjoittelemaan yleisille teille kun autoja ajaa täällä niin runsaasti.

Jännä nähdä mihin asti tätä suunnitelmaa päästään ennenkuin minä, Muuli tai kärryt ollaan solmussa.

Kärryjen myyjä on työkaverini, jonka uusi suomenhevonen ei mahdu näihin pituutensa puolesta. Ei se mahdu valjaisiinkaan, jotka ostin myös. Luulen että kärryt ovat Muulille sitten aikanaan ihan sopivat.

Nämä ovat vanhat tehdaskärryt, mutta jotka työkaverini on kunnostanut ihan kokonaan ja ostanut uuden penkinkin. Myös renkaat ovat uudet mopon renkaat. Istuin näissä on ihanan korkealla ja koska Muuli on niin matala, niin ei tarvitse katsella vain viuhuvia takakavioita. Sitten aikanaan.

Lue lisää

Muuliblogin tilastoja + vinkkejä Analyticsin käyttöön

Mietitkö koskaan että kuinkakohan paljon ton ja tonkin blogia luetaan? Minä ainakin mietin että paljonkohan yksilöityjä kävijöitä suosituimmissa hevosblogeissa on! Että millainen urakka on ohittaa Kaktut, Jillat ja Katjat ja olla suomen ykkönen. Ei tule tapahtumaan tässä elämässä, mutta saahan siitä haaveilla.

Kerron motivaatiostani bloggaamiseen toisella kertaa, mutta jokainen pätevä bloggaaja seuraa bloginsa tilastoja suurta mielenkiintoa puhkuen, vaikka tarkoitus ei olisikaan tienata bloggaamisella viikkorahoja.

Nyt kerron että kuinka moni tällaista keskivertoblogia lukee. Luulen nimittäin vahvasti että Muuliprojekti on jossain keskivaiheilla lukijamääriensä suhteen, vaikka sitä onkin vaikeaa tietää, koska kovin harva bloggaaja julkaisee kävijämääriä tai pitää mediakorttia. Tilastot tosin vaihtelevat aika kovasti kuukausien ja postausmäärien mukaan, sillä onhan se nyt fakta että jos postaa joka päivä, niin klikkimäärä kasvaa kummasti, vaikka kävijämäärä ei välttämättä kasvakaa. Olkaa siis huolellisia siinä, että puhutaanko klikeistä vai yksilöidyistä kävijöistä.

Direct: lukija kirjoittaa blogin osoitteen osoiteriville, Social: lukija tulee blogiin sosiaalisen median kautta, Organic Search: lukija on tullut sivulle esim Googlen hakukoneen kautta ja Referral: lukija on klikannut linkkiä jollakin toisella sivulla (esim Hippola, Jalustin tai Playsson).

Jokainen katsoo varmasti jonkun verran Bloggerin omaa tilastointikäppyrää. Se on hyvin pelkistetty versio Analyticsin luvuista. Jotkut sanovat että Blogger laskisi omiaan ja yläkanttiin, mutta kyllä ne Muuliblogissa antavat samoja lukuja, kunhan tietää mitä katsoo.

Olen käyttänyt kuvakaappauksia tilastoista pääsääntöisesti ajalta 2.1.2017-1.2.2017.

Ensin on kaikille tuttu Bloggerin oma graafi, joka näyttää vierailijat joka päivä. Sivun katselut viime kuussa ei suinkaan tarkoita joulukuuta, vaan edellisen 30 päivän tilastoja. Tässä tapauksessa se näyttää suunnilleen tammikuun katselukerrat.

"Sivun katselut viime kuussa" on ainoa luku, jolla tekee jotain Bloggerista. Se tarkoittaa jokaista klikkiä sivuilla. Eli kun lukija tulee etusivulle, saat yhden klikin. Kun hän lukee toisen postauksen, saat toisen klikin jne. Jos blogeja halutaan vertailla toisiinsa tai ilmoittaa lukuja mediakortilla, ei klikeillä ole siellä valitettavasti mitään virkaa.

Ethän tiedä onko blogillasi 100 stalkkeria, jotka ovat lukeneet eri sivuja 15 819 kertaa vai onko sinulla 15 000 eri lukijaa, jotka ovat käyneet blogissasi tasan kerran jonkun klikkiotsikon houkuttelemina ja lukivat vain sen yhden sivun.

Entäs Lukijamäärä? Se tarkoittaa vain sitä, että kuinka moni on Bloggerissa lisännyt blogisi lukulistalleen. Se ei kerro hevonpeetä blogin suosiosta. muuliblogia luetaan esimerkiksi Bloglovinin kautta 69 lukijaa ja kai blogia voi lukea muidenkin palveluiden kautta tai tallentaa ihan perinteisesti oman selaimensa kirjanmerkkeihin.

Lukijamäärä ei ole kovinkaan oleellinen tai vertailukelpoinen luku.

Seuraavassa on saman ajanjakson Google Analyticsin graafi. Kuten huomaat, on klikeissä pieni ero, mutta se johtuu varmaan päivien valinnasta, enkä tiedä millä päivillä/kellonajoilla Blogger laskee viimeisimmät 30 päivää. Blogger näyttää siis 15 819 ja Analytics 15 640. Nuo luvut ovat itselläni melkein aina samat, joten ne lasketaan pakosti samaan tapaan.

Mutta Analytics antaa paljon muitakin hyviä lukuja ihan tästä perusnäkymästä.

Käyttäjät kertoo yksilöityjen kävijöiden määrän valitulla ajanjaksolla, eli tässä tapauksessa viimeisten 30 päivän ajalta. Muuliprojekti-blogissa on käyty 2359 kertaa eri IP-osoitteista, eli todellisuudessa kävijämäärä voi olla vaikkapa 2000, mutta 359 kävijällä on kaksi eri laitetta ja kaksi eri IP-osoitetta. Käyn muuten itse blogissa ainakin neljästä eri IP-osoitteesta säännöllisesti.

Istunnot kertoo sen, että montako kertaa lukijat ovat käyneet blogissa ja lukeneet 1-100 sivua saman istunnon aikana. Istunto kestää aina 30 minuuttia lisää käyttäjän sivulle siirtymisen jälkeen, eli jos lukija on blogissasi koko päivän ja vaihtaa sivua aina 20 minuutin välein, kasvaa "Istunnot" luku vain yhdellä hänen kohdallaan. Klikkejä tietenkin kertyy runsaammin.

Sivut/Istunto kertoo sen, että montako klikkiä istunnon aikana yleensä klikataan. Sen voi laskea itsekin kun jakaa klikkien eli Sivun katseluiden määrä istuntojen määrällä. Muuliblogissa se oli tammikuussa 1,91, eli käyttäjät lukivat käydessään melkein aina kaksi sivua. Luku on ollut aikalailla sama koko Analyticsin olemassa olon ajan.

Ja sitten on vielä piirakkagraafi, joka näyttää uudet ja palaavat vierailijat. Tämä näyttää sen, kuinka paljon blogissasi on uskollisia lukijoita, eli he käyvät kuukaudessa (tai valitsemallasi ajanjaksolla) useammin kuin vain kerran  (siniset). Muuliblogin kohdalla 17,8 prosenttia kävijöistä on todennut blogin paskaksi eivätkä ole enää palanneet toistamiseen viimeisten 30 päivän aikana. Tai eivät ole käyttäneet kyseistä IP-osoitetta toistamiseen.

Kun vaihdoin analyticsin ajanjaksoksi koko blogin historian huhtikuusta 2016 eteenpäin, on yhden kerran ihmietä 19% ja palanneita 81%, prosentit ovat pysyneet samoina suunnilleen joka kuukausi.

Analytics kertoo lisäksi istunnon keskimääräisen keston (kuva alla), joka oli kuukauden ajanjaksolla 2 minuuttia ja 10 sekuntia. Näin kauan yksi istunto, eli 1,91 sivun katselu ja lukeminen vei aikaa. Jos teet hyvin lyhyitä tai kuvapainotteisia postauksia, luetaan ne nopeammin kuin pidemmän. Tosin, jos kirjoitat hyvin pitkiä postauksia, voi osa lukijoista olla sitä mieltä että TLDR, eli too long didn't read.

Toinen prosenttiluku eli Välitön poistuminen prosenteissa tarkoittaa niitä lukijoita, jotka eivät ole jääneet surffailemaan sivuille, vaan lukivat vain sen sivun, jolle saapuivatkin, ja häipyivät sen jälkeen. He voivat joko;

1. todeta blogin paskaksi. eivätkä halua tutustua sihen sen enempää
2. olla hakupalveluiden botteja, jotka käyvät skannaamassa sivun sisällön (minulla yleensä venäläisiä)
3. olla blogin uskollisia lukijoita, jotka ovat jo lukeneet kaikki muut postaukset eikä heillä ole tarvetta klikkailla itseään muihin postauksiin

Sivut/Istunto on blogissani ollut aina tuossa noin kahden sivun kieppeillä. Vaikka se olisi lähempänä yhtä, ei siitä kannata huolestua. Se voi tarkoittaa sitä, että lukijasi ovat hyvin valveutuneita ja ovat jo lukeneet kaikki postauksesi eikä heidän tarvitse lukea kuin tämä uusin. Rakentelin Muuliblogiin hiljattain koodinpätkän, joka näyttää lukusuosituksia postauksen alla. Kuvittelin että klikkimäärä lähtee nousuun ja kunnolla, mutta näin ei käynyt. Tykkään kuitenkin siitä itsekin ja saatan sitä kautta lukea vanhempia postauksiani.

Sivut/istunto saattaa muuttua suuremmaksi (eli klikkimäärä kasvaa suhteessa istuntoihin) kun postaa usein, niin lukijat eivät huomaa jokaista postausta vaan lukevat aina pari kerrallaan.

Kun joku postaukseni on hetkelliseksi muuttunut "hitiksi" ja se luetaan 1200 kertaa vuorokaudessa, ei sekään ole yleensä lisännyt klikkimäärää, eli suositun (yleensä ei-muuliaiheisen) postauksen lukijat eivät klikkaile itseään sen enempää blogiin, vaan poistuvat saman tien. Ja toisaalta, miksi ei-muuliaiheisen hiihtoratsastuspostauksen lukijaa edes teoriassa kiinnostaisi muulit? Niin.

Kirosin ihan hiljattain toiselle bloggaajalle sitä, miten nämä tammikuun tilastot ovat näin huonoja verrattuna viime vuoteen. Yleensä 20 000 klikkiä on tullut helposti täyteen. Mutta kun sitä klikkimäärää ei kannata katsoa, vaan kävijämäärää! Muuliblogin "mediakortti" löytyy täältä ja se kertoo että tammikuu 2 359 kävijällään ei itseasiassa ole kovin paljoa huonompi kuin muut kuukaudet:

Lokakuu 2016
Istunnot 10 199
Eri käyttäjät (eri IP-osoite) 2 978
Sivun katselukerrat 20 409

Marraskuu 2016
Istunnot 12 480
Eri käyttäjät (eri IP-osoite) 3 993
Sivun katselukerrat 25 631

Joulukuu 2016 
Istunnot 8 612
Eri käyttäjät (eri IP-osoite) 2 498
Sivun katselukerrat 17 800

Joulu- ja tammikuun huonompia lukemia selittävät vähäisempi postaustahti, sillä tietenkin katselukerrat eli klikit kasvavat kun blogissa on enemmän luettavaakin. Marraskuussa oli muistaakseni joku tosi suosittu postaus, joka keräsi katselukertoja muiltakin kuin vakkarilukijoilta. Ja kuten huomaatte (nopeasti päässä laskien) sivun katselukerrat on noin 2 joka kuukausi.

Vinkkejä Google Analyticsin käyttöön

Tässä on muutama vinkki Analyticsin syvempään tutkimiseen. Nämä on vähän sellaisia "nice to know"-juttuja, koska en tienaa blogillani rahaa, ei minun ihan niin syvällisesti tarvitse tietää tilastoista kuin jos myisin jotain sen kautta.

Blogger näyttää ihan kivasti postausten lukumääriä, niin näyttää Analyticskin. Paitsi että tässä on niitä heittoja, jos ei tajua, mistä ne johtuvat. Blogger (ensimmäinen kuvakaappaus) näyttää esimerkiksi postaukselle "jännittävä päivä, aasien kuvaaminen telkkariin" lukukerroiksi 746...

Ja Analyticsin tilastot näyttää aasien kuvaamiseen telkkariin vain 387 lukukertaa, What The Fuck?!

Mutta jippo piileekin siinä, että jokaisella postauksella on kaksi osoitetta. On se verkkosivulla näytettävä, jonka loppu on xxx.htm JA sitten on mobiilisivu, jonka loppu on xxx.html?m=1. Analytics laskee molemmat sivut omakseen ja koska Muuliprojekti-blogia luetaan enimmäkseen mobiililaitteilla, on näillä m=1-tyyppisillä sivuilla enemmän katseluita kuin "normaaleilla" sivuilla.

Huomaathan, että suurin osa lukijoista tulee blogin etusivulle (katso ylläolevan kuvan kaksi ensimmäistä lukua), jonka kautta he voivat lukea kaikki sivulle tulevat postaukset, Muuliprojektissa etusivulla on näkyvissä 7 postausta. Jos siis lasket kaikkien sivujen lukumäärät yhteensä, jää luku paljon pienemmäksi kuin blogin klikkien määrä.

Postausten lukukerrat kertovat siis vain ne kerrat, kun jonkun linkin kautta on tultu nimenomaan siihen tiettyyn postaukseen. Muuliprojektin kohdalla siihen tullaan pääsääntöisesti Playssonista, Hippolasta, Jalustimesta ja blogin Facebooksivulta. Jos joku sensijaan tulee blogiini Instagramista, ohjaa Instagram suoraan blogin pääsivulle, josta lukija tietenkin voi lukea uusimman postauksen.

Mobiilin/pöytäkoneen/tabletin käyttäjämäärät näet kohdasta Yleisö -> Mobiili -> Yleiskatsaus. Kuten alta näkyy, 62% käyttäjistä tulee mobiililla, joten jos blogiasi ei ole vieläkään optimoitu mobiiliin (se on vain yksi ruksi blogin asetuksista) niin käy laittamassa se kuntoon ja vähän äkkiä.

Lähde/tulotapa luulisi kiinnostavan kaikkia bloggaajia, eli mistä hitosta ihmiset tulevat blogiin. Tämänhän näyttää myös Blogger. Esimerkiksi itse näen heti jos hötönetissä on ollut haukkumatopaa johon blogi on heti linkitetty. Ensin on kuvakaappaus Bloggerista, joka kertoo että ehdottomasti suurin osa kävijöistä tulee Facebookin kautta. Teen uusille postaksille linkit blogin Facebooksivulle ja harkintani mukaan postaan 1/3 osan bloggaajaryhmiin. Jos joku postaus on mielestäni caccaa, en mainosta sitä niin paljon kuin hyviä.

Bloggerin liikenteen lähteet

Alla on sama asia Analyticsistä. Nämä yhdistelevät osoitteita eri tavalla. Huomaatkin ylläolevasta kuvasta että Facebookille on monta riviä kun alaolevassa niitä on "vain" kolme.

Analyticsin liikenteen lähteet

MUTTA, mikä on tuo suurin kävijäryhmä, eli (direct) / (none)? Se tarkoittaa niitä kävijöitä, jotka tulevat blogiisi suoraan kirjoittamalla blogn osoitteen osoiteriville, tai sitten sivu on auki vaikka mobiiliselaimessa ja he päivittävät sivua, tai sitten he avaavat linkin blogiisi suojatulta sivulta, jolloin lähdettä ei kerrota. Tässä syitä näihin lukuihin:

• Kävijä kirjoittaa blogin osoitteen osoitekenttään, jolloin selain saattaakin jo tyrkyttää suoraan osoitetta
• Kävijä on tallentanut blogin osoitteen selaimen kirjanmerkkeihin
• Kävijä avaa blogin saamansa sähköpostilinkin kautta
• Käyttäjä avaa blogin jonkun dokumentin kautta, vaikka PDF, Wordin doc, XLX jne
• Käyttäjä klikkaa linkkiä suojatulla sivulla (https://) ja tulee Sinun blogisi suojaamattomalle sivulle (http://)

Lähde: Analytics-toolkit.com

Katsoppa vielä hetki ylläolevaa kuvaa. Näet siitä tulotavan mukaan, kuinka paljon lukijoita poistuu tulosivultaan ja montako sivua he keskimäärin lukevat blogissasi. Muuliblogi oli kerran linkitetty Villitin blogiin. Sitä kautta tuli ihan mukavasti lukijoita, mutta mikä niissä oli oikein erityisen mukavaa oli se, että lukijat tsekkasivat läpi tosi monta sivua ja todennäköisesti kiinnostuivat blogista! Alla on kuvakaappaus huhtikuun 2016 luvuista.

Tuolloin oli myös joku hötönetin blogitopa, joka toi myös myös kävijöitä. Istuntojen keskimääräiset kestot olivat tuolloin tosi nopeita! Katsokaapa kohdan 8, eli bloglovinin kautta tulleiden keskimääräinen aika blogissa, se on kaikista matalin, koska sen kautta luetaan yleensä vain tasan se yksi postaus.

Googlen kautta on tultu blogiin todella monta kertaa ja kävijät ovat viihtyneet. Nämä kävijät yleensä tietävät mitä etsivät, jolloin he ovat motivoituneita tutustumaan myös hakutuloksiin. Yleisin hakusana onkin "Muuliprojekti". Siis niistä hakusanoista, jotka näkyvät, suurin osa on nimittäin "salaisia".

Huhtikuu 2016

Jos uusi vs palaava-luku jäi hieman hämäräksi, avautuu se Analyticsin kautta vielä paremmin. Allaoleva kuva näyttää valitseman ajanjaksoni (suunnilleen tammikuu 2017) käyntimäärät. Yhden käynnin ihmeitä oli 1468 IP-osoitetta, nämä kävijät eivät kiinnosta minua. Sensijaan olen kiinnostunut ahkerista blogin seuraajista, eli niistä, jotka käyvät blogissa ainakin kerran viikossa, eli 4 kertaa tai useammin kuukauden aikana. Kuten alta näette, näitä onkin aika paljon!

Allaolevat tilastot löytyvät kohdasta Yleisö -> käyttäytyminen -> Käyntitiheys ja palaava

Sitouttaminen on Yleisötiedoissa oleva hyvin musertava graafi, se nimittäin kertoo siitä, kuinka kauan lukija viihtyy blogissasi. Ja ne ei muuten viihdy kovin kauaa. 1-10 sekunnin ihmeet voivat selittyä sillä että

• Blogin ahkera seuraaja käy tsekkaamassa, onko mitään uutta
• Hakurobotti Venäjältä käy skannaamassa sisällön
• Tekstisi ovat liian pitkiä tai lyhyitä
• Blogi todetaan ensisilmäyksellä huonoksi

Kannattaa itse lukea omia postauksiaan läpi ja kellottaa, että kauan siihen menee, voi olla että postauksesi onkin luettu 10 sekunnissa!

No entäs nyt?

Nyt kun tilastot ovat jotensakin hallussa, niin pitäisi miettiä että mitäs nyt? Mitä näillä tekee? No ei välttämättä mitään jos ei halua, mutta jos nyt kuitenkin bloggaat, niin tee tälle vuodelle päätös, että seuraat blogisi tilastoja. Ne eivät kerro sinulle, mitä pitäisi muuttaa, mutta niiden avulla saatat huomata että mitkä jutut olivat toimivia ja mitkä eivät.

Ota itsellesi ylös joka kuukaudelta analyticsin kautta nämä luvut (voit tietenkin ottaa takautuvastkin)

1. Istunnot, Analytics
2. Eri käyttäjät (eri IP-osoite), Analytics
3. Sivun katselukerrat, Analytics
4. Tekemiesi postausten lukumäärä, Blogger
5. Blogiisi liittyvien somepäivitysten lukumäärä (Facebookissa, Instagramissa jne)
6. Kuukauden top5 suosituinta postausta ja niiden lukumäärät, Blogger (jos käytät Analyticsiä, joudut summaamaan yhteen mobiilisivujen ja normaalien sivujen lukukerrat)

Kerää tulokset taulukkoon ja seuraile niitä. Huomaat varmaan että katselukerrat ovat vahvasti riippuvaisia postausten määrästä. Kuukauden suosituimmilla postauksilla näet, että mikä blogissasi kiinnostaa lukijoita.

Jos vuoteen mahtuu todella hyviä kuukausia, niin laita itsellesi ylös että mitä teit niiden aikana erilailla kuin yleensä. Mainostitko blogiasi enemmän somessa, olivatko otsikot parempia, oliko sinulla normaalia hienommat kuvat, jne.

Miksi minä seuraan blogin tilastoja?

Olen sitä mieltä itse, että jos teen jotain, niin teen sen kunnolla. Jos bloggaan, miksi bloggaisin vain itselleni, kun voin tuottaa tekstiä kaikille? Blogin pitäminen vie aika paljon aikaa, joten totta hitossa haluan jotenkin hyötyä siitä, joskus Ja jotta blogista olisi mahdollista tienata joskus euroja, pitää sen olla tunnettu ja luettu.

Bloggaaja tuottaa lukijalle ilmaista viihdettä koko ajan saamatta siitä mitään vastinetta. Vastinetta saattaa kuitenkin saada blogiyhteistyön kautta. Jos lukijat tässä vaiheessa kiroavat sitä, kuinka blogista tuli "liian kaupallinen", niin kannattaa muistaa että ainakin minulla menee yhteen postaukseen ihan minimissään kaksi tuntia koneen äärellä. Ja ennenkuin olen koneella, olen kuvannut tallilla materiaalin. Miksen saisi saada siitä jonkinlaista korvausta?

En kirjoita blogia vain itselleni, vaan nimenomaan lukijoille. Jos kirjoittaisin sitä vain itselleni ja pitäisin blogia omana henkilökohtaisena tallipäiväkirjanani, olisi se tietenkin salainen tai avoinna korkeintaan tallikavereille.

Tällä hetkellä kiinnostavimpia postauksia ovat ehdottomasti olleet huumoripostaukset ja ratsastuspostaukset. Jos minulla siis on esimerkiksi materiaalia kahdesta tallikäynnistä, joista toinen sisälsi ratsastusta ja toinen ei, ja aikaa tehdä vain yksi postaus, niin kirjoitan ja kuvitan sen siitä ratsastuksesta.

---
Katri Vesala antoi blogissaan Kylmäverinen unelma 50 postausideaa bloggaajille ja tämä postaus syntyi Katrin listan vinkeistä. Tavoitteenani on tehdä postaus jokaisesta postausvinkistä vuoden 2017 aikana.

Lue lisää

Kun kaikki on niin helppoa!

Enemmän ja vähemmän olen downshiftannut tämän talven. Syitä voi etsiä sekä vallitsevista sääolosuhteista että ajankäytöstä, teen nimittäin tällä hetkellä kahta työtä (toista onneksi vain kaksi vuoroa viikossa illalla/viikonloppuna) ja olen sellainen sohvaperuna että yhtenä iltana viikosta haluan vain katsoa telkkaa sohvannurkasta.

Kirjoitin blogiin tässä joskus että pitkät "vapaat" eivät sovi Muulille, kun se alkaa villiintyä ja testailla hermojani. Sen huomaa ensin siitä, että se jäkittää paikoillaan eikä suostu liikkumaan. Noissa tilanteissa en koskaan alennu houkuttelemaan sitä kauralla, sillä sehän oppisi vain että jäkityksestä palkitaan. Saan sen liikkeelle muiden keinojen avulla, esimerkiksi taluttamalla sivulta toiselle, jotta se joutuu ottamaan sen ensimmäisen askeleen, ja kun se kävelee vierelläni, palkkaan kauralla samalla kun se kävelee. En siis pysäytä palkitsemista varten.

Postauksen kuvat ovat valitettavasti pääosin sunnuntailta, jolloin Muuli laukkasi samalla laitumella naruriimu päässän.

Kirjoitin "vapaat" lainausmerkkeihin siksi, että ratsastajat käsittävät sen tarkoittavan päiviä, jolloin eläintä ei liikuteta liikuttamisen takia. Itse vierastan sitä, että hevonen pitäisi aina ja joka päivä liikuttaa, että se etenisi. Miksei sen kanssa voisi tehdä muutakin? Muulin kohdalla vapaa tarkoittaa selaista päivää, jolloin en ole käynyt ollenkaan tallilla, tai olen vain siivonnut tarhan, mutta en tehnyt yhtään mitään Muulin kanssa, korkeintaan rapsuttanut tarhan siivouksen lomassa. Tai harjannut sisäänoton jälkeen. En siis ole aktivoinut sitä älyllisesti tai fyysisesti.

Viime viikon sunnuntaina, tämän viikon maanantaina ja eilen, eli torstaina olin tallilla. Kelit ovat tosi liukkaat ja juoksuttamisesta kentällä voi vain haaveilla. Kävellen siellä kyllä pystyi menemään maanantaina ja torstaina. Ja no otin vähän ravia narun päässä eilen, mutta lähinnä urilla.

Olen päästänyt Muulin joka päivä laitumelle, jossa se tykkää juosta laidunta ympäri ja edestakaisin. Minusta on tärkeää että tällainen nuori eläin pääsee näillä kelellä jonnekin, jossa on suhteellisen pitävä pohja ja se voi hanattaa täysiä. Olen kuullut että se vetää rallia tarhassakin, mutta onhan tämä laidun ihan eri mitoissa ja se pääsee paljon pidempää suoraa täysiii!

Vielä syksyllä kun oli uhkakuvia irtojuoksutuksen järkevyydestä, olin epävarma että kannattaako edes myöntää julkisesti että päästä eläimen hillumaan poskettomasti isommalle aidatulle alueelle, mutta nyt olen päässyt kaiken tuollaisen sheissen yläpuolelle ja ylpeänä talutan Muulin nauttimaan vapaudesta.

Sen juoksurutiinikin alkaa oleen tuttu, ensin se vetää laidunta ympäri kymmenen kertaa ja pysähtyy sitten syömään. En patista sitä alussa juoksemaan, vaan se tekee sen ihan vapaasti, hyvä että ehdin ottaa kameran käteen kun se meni jo! Eilen huiskin sitä vielä risulla sen jälkeen kun se oli jo rauhoittunut, se juoksi tai käveli tasan sen verran että oli minun ulottumattomissani ja alkoi syödä.

Jos se sai minusta sellaisen kuvan että olen muuleja metsästävä leijona, niin se on kyllä aika itsetuhoinen elukka.

Ainoa kuva torstailta. Vaikka olisi tallilla jo neljältä, on silti liian hämärää kuvia varten. Tässä Muuli syö talventörröttäjää, jonka katkaisin raipaksi merkinantovälineeksi.

Muulin energianpurkauksen jälkeen sillä on motivaatiota syömiseen, eli herkkuihin, eli kauraan. Se käveli perässäni tukille, joka sijaitsee aina tällä laitumella. Olen siinä päällä opettanut Muulia väistämään, siitä tarkemmin tässä syksyisessä postauksessa. Nyt Muulilla ei ollut päässään mitään, mutta se hakeutui heti tukille. Ja alkoi väistämään.

Huomasin nyt erityisen hyvin että kuinka vaikeaa sen on väistää vasemmalle. Oikealle se väistää oikein rivakasti ja jalat menevät ihan kunnolla ristiin, mutta vasemmalle se ottaa takasilla ihan pieniä väistöaskeleita. Etuset menevät hyvin ristiin molempiin suuntiin. Linkittämässäni syksyn postauksessä näkyy erityisesti renkaanvetovideolla että Muuli väisti ihan sujuvasti takaakin molempiin suuntiin, kun se pelkäsi vieressään olevaa rengasta. Taidan ottaa renkaan taas käyttöön, vaikka menetelmä saattaakin kukkisten mielestä olla kyseenalainen. Siinähän tottuu. Tai väistää. Oma valinta.

Ja kun tähän lisätään vielä se, että juoksutuksessa oikealle se hakeutuu tosi pienelle ympyrälle ja vasemmalle menee ns normaalisti, niin jossain mättää ihan pakosti. Vapaassa laukassa se kyllä laukkasi sujuvasti molempia laukkoja ja teki kurvit yhtä helpon näköisesti kumpaankin suuntaan. Laukka on edelleen ajoittain tuollaista pupulaukkaa, mutta tuollainen meno on ihan normaalia aaseille, joten en ole huolissani siitä.

Todennäköisesti kaikki ongelmat johtuvat SI-nivelestä.

Mitä postauksen otsikkoon tulee niin torstaina kaikki oli niin kovin helppoa. Muuli ei jäkittänyt, sain vaihdettua loimen toiseen samalla kun se seisoi vain paikoillaan. Sain sen myös ilman puhinoita kiinni isolta laitumelta eikä se kyseenalaistanut hetkeäkään sitä, että nyt mennään takaisin tarhaan.

Sovitin sille keväällä ostamaani loimea, jonka olin silloin todennut sopivaksi. No en todennut enää, joko muuli oli kasvanut tai loimi kutistunut säilytyksessä. Vaikka säädin sen edestä isoimmaksi mahdolliseksi ja se näyttääkin juoksuvideossa okein sopivalta, oli se todella kireä kun Muuli laski pään alas ja alkoi syödä ja samalla koko loimi liikkui eteen niin että persposket vilkkuivat. Loimi on muistaakseni kokoa 125 (en jaksanut mitata), joten tämä loimi seuraavassa koossa voisi olla aika täydellinen Muulille!

Diilasin sen samana iltana aasinomistajakaverilleni, uskoisin että tämä on aika täydellinen loimi aasille. Aaseille on vaikeaa löytää edestä tarpeeksi kapeita loimia ja joiden soljet eivät roiku polvissa. Kaula-aukko on siis yleensä liian iso aaseille. Tässä loimessa ei sitä ongelmaa pitäisi olla.

Mahakin näkyy! Loimi on kuvissa edestä isoimmillaan.

Lue lisää

Näitä blogeja minä luen ja suosittelen teillekin

Katri Vesala antoi blogissaan Kylmäverinen unelma 50 postausideaa bloggaajille ja tämä postaus syntyi Katrin listan vinkeistä. Tavoitteenani on tehdä postaus jokaisesta postausvinkistä vuoden 2017 aikana. Aloitan tämän massiivisen haasteen kertomalla suosikkiblogeistani.

Lukemani blogit kuuluvat pääsääntöisesti yhteen, kahteen tai kolmeen seuraavista kategorioista:

• tuttujen blogit (koska stalkkeri mikä stalkkeri)
• reissublogit tai kulttuurieroja sisältävät blogit
• hevos- aasi- tai muuliblogit

Esittelen suosikkiblogini jokaisesta kategoriasta. Rajasin esittelyä sellaisiin blogeihin, joita olen seurannut jo pidempään (siis vähintään vuoden) ja joiden postaustahti on säännöllinen. Luen blogeja Bloggerin kautta, koska se on minulle bloggaajana helpointa.

Tuttujen blogit

 

Kaktua & Futuraa olen lukenut säännöllisen epäsäännöllisesti aina hötönettiin linkitetyistä videoista lähtien. Kaktu ei tietenkään tuolloin ollut vielä mikään tuttu, mutta lisäsin sen tuttujen listalle siksi, koska olen tavannut hänet livenä muutaman kerran ja hän ajaa meidän tallinomistajan isän vanhalla autolla. Ollaan siis käytännössä sukulaisia. Blogia lukee muuten ihan eri tavalla kun on tavannut kirjoittajan siellä ruudun toisella puolella. Olin saanut Kaktusta ihan samanlaisen kuvan jo ennen kuin kävin kuvaamassa häntä ja Futuraa Sipoossa viime kesänä, joten kuvitelmani hänestä ei muuttunut mitenkään, mutta silti blogin postauksiin tuli tietynlainen lisätwist.

Suosittelenkin kaikkia lähestymään rohkeasti bloggaajia messuilla ja tapahtumissa ja juttelemaan hetken vaikka säätilasta. Blogi muuttuu heti mielenkiintoisemmaksi, tai sitten ei. Jos en olisi tutustunut Kaktuun sen kummemin, en varmaan jaksaisi lukea jokaista postausta.

Ihailen Kaktun rohkeutta ja asennetta jatkaa bloggaamista männävuosien hyvinkin veemäisten kommenttien jälkeen. Blogihan on ollut olemassa jo todella kauan vaikka vanhimpia postauksia ei enää netissä olekaan.

Tämä blogi kuuluu tietenkin myös kategoriaan Hevosblogit.

Kaktu & Futura

Porkkanan voimalla on mikkeliläisen lukioikäisen Veeran blogi, joka oli itseasiassa hiljattain pitkällä tauolla ja palaili uudistettuna ruutuihin. Seurailin blogia varmaankin aikalailla alusta lähtien, sillä Veeran perheellä on myös kaksi aasia. Ja nimenomaan nämä aasit kiinnostivat. Tuolloin Veeralla oli niiden lisäksi vain issikkatamma, mutta nykyään myös ratsuponitamma ja perheen nuori suomenhevosruuna.

Veera on aina ottanut hyviä kuvia ja olemme saaneet niitä myös Aasiyhdistyksen käyttöön. Kun viime vuoden lopulla askartelimme seinäkalenteria kokoon, pyysin kuvia sellaisilta, joiden tiedän ottavan hyviä aasikuvia. Veera oli tietenkin yksi heistä ja Veeran kuvia taitaa kalenterissa olla neljä tai viisi.

Tällä hetkellä blogissa kiinnostaa aasien lisäksi tietenkin tuon suomenhevosen ratsukoulutus ja muu touhuilu, se kun on Muulin kanssa saman ikäinen. Veera on ihan hiljattain käynyt selässä ensimmäistä kertaa!

Tämä blogi kuuluu tietenkin myös kategoriaan Hevosblogit.

Porkkanan voimalla

Suvililja.net on blogituttuni Susannan valokuvaukseen keskittyvä blogi. Susanna kuvailee kesällä kisoissa ja on käynyt myös ainakin bloggaajien hevosia ikuistamassa. Muulia ei vielä. Hän kuvaa myös ihan riihikuivasta ottaen esimerkiksi rippikuvia eläinten kanssa.

Tutustuin Susannaan kun hän antoi Aasiyhdistykselle ylimääräisen esitetelineen. Pari päivää siitä hän lähti Vihtiin kuvaamaan aaseja ja teki mm tämän postauksen. Tuon jälkeen olen saanut nakitettua Susannaa kameran kanssa pariinkin otteeseen Aasiyhdistyksen mittelöihin, hän dokumentoi esiintymisemme Hihssissä ja oli Elmamessuilla sekä taluttamassa aaseja talutusratsastuksessa että ottamassa kuvia.

Blogi päivityy harmillisen vähän, mutta kun se päivittyy, on tuotos aina laadukasta. Opiskelut ja työt haittaavat harrastuksia, joten on ihan ymmärrettävää että blogi ei ole prioriteettilistalla ensimmäisenä.

Suvililja.net

Kootussa ravissa olisi sopinut tietenkin myös hevosblogeihin, mutta koska olen tavannut Nooran henkilökohtaisesti niin monta kertaa, laitan sen tähän. Olen siis ollut kuvaamassa kun hän piti valmennuksia eräälle ex-bloggaajalle. Olemme siis käytännössä bff.

Noora hinkuttaa siis koulua hevosellaan Hertalla. Hertan hän on itse saanut nykyiselle tasolleen, joten kaikki kunnia Nooralle! En itse jaksa lukea ihan niitä pisimpiä analyyttisimpiä postauksia, mutta kuvat ovat hienoja. Noora kertoi muuten itse että lukijat olivat toivoneet niitä romaaneita, joten hän kirjoittaa niitä lähinnä siks.

En harrasta tai seuraa kilparatsastusta, joten kisa-analyysitkin menevät ohi ja kovaa, mutta saahan sitä kai haaveilla että itsekin on joskus tuolla tasolla. Nyt blogissa on tosin meneillään mielenkiintoinen sivujuonne kun Noora ratsastaa lusitano-ori Hansia. Koska Muulikin on vähänkuin lusitano (p.r.e on vähänkuin lusitano), on mielenkiintoista lukea analyysiä Hansin toiminnasta.

Kootussa ravissa

Reissublogit/kulttuuria sisältävät blogit

My Exploration on näistä kaikista blogeista se, jota olen lukenut pisimpään. Emma on euralainen maailmanmatkaaja, joka lähti vuonna 2010 kaverinsa kanssa roadtripille ja vapaaehtoistyöhön Afrikkaan ja päätyi Ghanaan. Ghanasta hän löysi myös miehen ja nykyään heillä on kaksi lasta ja he asuvat Suomen Turussa.

Blogi sai koukuttumaan alkuaikoina kun Emma vasta deittaili tulevaa miestään (aloin lukea blogia kun Emma oli jo Ghanassa saakka) ja sen jälkeen on ollut mukavaa seurata näiden elämää. Blogi on positiivinen ja täynnä elämäniloa vaikka en missään mielessä elä samaa elämänvaihetta Emman kanssa. Jotain tässä silti on. Ja onhan noi lapset nyt tosi söpöjä!

Täytyy paljastaa että jokin aika sitten näin unta että olin meidän prismassa ja Emma tuli vastaan lapset ostoskärryissä. Vaihdoin heidän kanssaan muutaman sanan niinkuin olisin aina tuntenut heidät. Tosi hämärää. Älä Emma pelästy jos luet tätä, en tule stalkkeroimaan teitä Turkuun.

My Exploration

Salamatkustaja on islannissa asuvan Satu Rämön blogi. Periaatteessa tämä kuuluisi myös tuttujen blogiin, mutta koska se kategoria alkaa oleen täynnä, laitan sen tähän kulttuuriblogikategoriaan, sillä sitä se enemmän on.

En tiennyt koko blogista mitään ennenkuin istuin syyskuussa 2013 Reykjavikin lentokentällä Polar Hestarin pikkubussiin. Siellä matkanjohtajamme Satu kyseli että mistä olimme saaneet tiedon tästä reissusta ja melkein kaikki muut olivat lukeneet sen hänen blogistaan. Itse luin siitä Lemmikkipalstat foorumilta, jonne oli linkitetty ulkomaan ratsastusreissuja.

Viikko oli elämäni paras valmismatka (ainoa valmismatka tähän mennessä) ja parhaita reissuja ikinä. Ohjelmaa ja tekemistä oli niin paljon että illalla vain kaaduin sänkyyn nukkumaan.

Satu on myös kirjailija ja hänen kirjansa Islantilainen voittaa aina keikkuu koko ajan ostetuimpien Top10-listalla Suomessa. Hävettää myöntää etten ole vielä lukenut sitä. Sadun kirjoittaman ja Mondon julkaiseman Islannin matkaoppaan sensijaan olen, ja sitä voin kyllä suositella! Sitä ei enää uutena saa, mutta kirjastoista löytyy.

Blogissa Satu kirjoittelee kaikkea kaikille, mutta koska bloggaaja on kirjoittamisen ammattilainen, saa hän kuulostamaan jopa vauvan kehityspostaukset mielenkiintoisilta. Ja kuvat on hienoja, siitä pitää Björgvin huolen!

Salamatkustaja

Moottoritiellä on puuma on nelikymppisen Päivin blogi Indonesiasta Gilin saarelta. Päivi myi muutama vuosi sitten kaiken omaisuutensa Suomesta ja lähti meneen. Nyt hän hoitaa kodittomia kissoja ja tekee töitä Gilillä.

Blogi oli muistaakseni linkitetty jollekin foorumille ja kyllähän tämä kirjoitustyyli ja sisältö nappasi heti mukaansa. Ei näille jutuille vain voi olla nauramatta! Mahtavaa sanailua ja oivalliksia. En olisi ikinä keksinyt itse käyttää selfietikuttajaa tai käyttää Suomesta sanaa Mordor. Jos tykkäät Muuliblogista, niin RA-KAS-TAT moottoripuumaa! Saatat itseasiassa lopettaa muuliblogin lukemisen kokonaan kun huomaat miten paljon mukavampaa on lukea puumablogia.

Koska olen itsekin kissaihminen, on tietenkin mielenkiintoista lukea miten tuolla kissoja pidetään ja varsinkin hoidetaan (no ei hoideta, Päivi hoitaa ne raukat). Kissoja on saatu leikattua aikamoinen määrä ja vielä enemmän niitä on hoidettu kuntoon.

Moottoritiellä on puuma

1001 Kabul on Sini Rämön (kyllä, Salamatkustaja Sadun sisko) blogi yllätys yllätys Kabulista! Hän on siellä töissä YK:n leivissä ja kertoo arjestaan. Löysin blogiin luonnollisesti Sadun jonkin postauksen kautta ja olen lukenut ahkerasti jokaisen postauksen.

Miettikääpä itse kaupunki, jossa ei voi liikkua vapaasti ulkona, asuntoa lämmitetään kamiinalla ja talvisin sisällä on pakkasta. Sini kertoo blogissaan naisten asemasta (olematon) ja millaista on länkkärinä elää Kabulissa. Hän myös matkustelee paljon ja on just ny Dubaissa, vaikka mikään reissublogi tuo ei olekaan. Postaustahti ei ole kovin runsas, joten suosittelen ottamaan hyvän asennon ja lukemaan koko blogin ja kommentit läpi. Lukemisen jälkeen saatat olla aika ahdistunut ja vihainen siitä, miten esimerkiksi juuri naisia tuolla kohdellaan. Mutta sitten ainakin tiedät.

1001 Kabul

Hevosblogit (ja muuliblogit)

Mulography on englanninkielinen blogi ja sitä kirjoittaa englannissa asuva Sari. Sari on nimestään huolimatta ihan syntyperäinen englantilainen ja sattuu omistamaan kaksi muulia. Mutta ei mennä asioiden edelle.

Sarilla oli ennen vain yksi muuli, Marty, joka oli aika villi tapaus. Olin lukenut blogia jo jonkin aikaa ennen Muulin tuloa ja mietin että kylläpä hänellä kävi paska mäihä muulin kanssa. Marty kun ei anna kiinni ja pelkää kaikkea. No sitten tuli Muuli ja ajattelin että nyt minullakin on oma Marty! Mutta onneksi Muuli ei ollut ihan yhtä paha, vaan alkoi nopeasti kesyyntyä.

Pari vuotta Sari kesytteli Martyä itse ennenkuin lähetti sen koulutettavaksi toisaalle. Tuona aikana selvisi lopullisesti että siitä voi erittäin hyvällä onnella saada ratsun, mutta se vaatii todella paljon töitä. Sari teki täysin oikean ratkaisun ja otti vastaan hänelle tarjotun muulin Mallorcalta, Xaton. Se on nimittäin ihan toista maata ja selkään voi kiivetä kuka tahansa. Xato on komea comtoismuuli, vaikka on Martykin komea, sen emä on roduton ja suvuton mutta jonkinlainen iberialainen tamma. Marty on siis hyvin lähellä Muulia.

Sari ja hänen miehensä Ben pitävät kahta hevosta ja kahta muuliaan itsehoitolaitumella, eli ruokkivat itse ja siivoavat kakat itse. Sari tekee lisäksi työkseen hevosenhoitajan hommia. Marty lähtee varmaankin pian toisaalle ylläpitoon jotta Sari voi keskittyä täysn potentiaalisempaan muuliin.

Turha siellä ruuduntakana syyllistää Saria, jos vielä kolmen vuodenkin päästä on muuli lassottava kiinni laitumelta, niin on ihan okei luovuttaa ja hankkia helpompi tapaus. Niin minäkin tekisin.

Mulography

Villitti on suomenhevosvarsa Villitille omistettu blogi. Tai ei se enää niin varsa ole vaan kaksivuotias nuori suomenhevostamma. Sillä on ollut jo kärrytkin perässä ja sillä on ajettu! Blogin kirjoittaja Jessi piti aikaisemmin suosittua Kavioilla koparoilla blogia, mutta kuoppasi sen ja aloitti tämän. Luin sitä sillointällöin ja ihailin ulkoasua. Periaatteessa Villitinkin voisi laittaa kategoriaan tuttujen blogit, sillä Jessi kävi kuvaamassa Muulia viime keväänä ja pakko sanoa siksi minä sitä oikeastaan luenkin.

Niin ja tämä postaus toi Muuliblogiin noin 350 klikkiä.

Kuten olen jo kirjoittanut, blogi herää henkiin kun kuvittelee Jessin sinne koneen taakse kirjoittamaan ja käsittelemään kuvia, ja niin kävi juuri tässä. Kuvathan ovat aivan mahtavia ja teksti on lyhyttä ja ytimekästä. Jos saisin Muulista yhtä hyviä kuvia, olisi Muuliblogikin pääsääntöisesti valokuvausblogi. Mutta on kuunneltava lukijoitakin, teitä nimittäin tuntuu kiinnostavan eniten rodeoratsastus.

Villitti

Doma Natural - Yhdessä oppien oli näistä blogeista vaikein laittaa kategoriaan. Kristaa en ole henkilökohtaisesti tavannut, mutta ollaan sen verran tsättäily Facebookin Messengerissä että voisin hänet melkein luokitella tuonne tuttuihin bloggaajiin (älä pelästy, en tule stalkkaamaan teidänkään kotiovelle). Hän asuu Espanjassa, joten blogissa on myös sitä kulttuurihommaa (jos saa pyytää niin lisää juttua paikallisesta arjesta kiitos), mutta kulttuurikategoriaan tuli ihan mukavasti blogeja muutenkin, joten laitoin blogin sitten tänne tylsään hevosblogikategoriaan.

Krista osti siitoskäytössä olleen arabiorin suorana pellosta, kesytti sen, ruunautti sen ja treenaa tällä hetkellä matkaratsastusta sen kanssa. Jossain vaiheessa olin niin sanotusti samassa vaiheessa Muulin knassa (siis kesytyksen vaiheessa), mutta nyt Ezon on mennyt ohi ja pahasti. Siinäkin hevosessa muutos tuntui tapahtuvan lopulta todella nopeasti, joten elättelen vieläkin toiveita että ensi kesänä me maastoillaan Muulin kanssa. No, ainakin talutuksessa.

Krista on silleen vähän kukkis, hevosilla on kuolaimettomat ja hän naksuttelee niiden kanssa. Eli vähänkuin minäkin mutta mä työnnän ihan surutta rautaa suuhun. Hevosen pidossa ja käsittelyssä meidän toiminta taitaa olla aika samanlaista, joten tätä blogia on mukava lukea kohtalotoverina. Nythän heillä on oma paikka ja hevoset omassa pihassa. Jokin aika sitten he ostivat toisenkin arabin, joka on jo ihan valmis ratsu.

Saitko postauksesta uutta luettavaa? Mitä ei-hevosblogeja sinä itse suosittelet muille?

Lue lisää