torstai 15. syyskuuta 2016

Supermuuli sillalla, tukin päällä ja renkaanvedossa

Sain Muulin kanssa niin hyviä onnistumisia että! Nämä(kään) eivät liity ratsastukseen sen kanssa, vaan temppuihin ja maastakäsittelyyn, mutta olen tosi innoissani näistä edistyksistä.

Tallille rakennettiin silta lähinnä mun ja Muulin tarpeisiin, mutta saa sitä toki muutkin käyttää. Tänään korkattiin se Mulberon kanssa. Vein kamerankin valmiiksi laitumelle, koska tallilla ei ollut ketään, jota olisin voinut orjuuttaa ja tottapuhuen saan keskityttyä paremmin siihen mitä teen, jos kukaan ei ole katsomassa. Videotakin on miellyttävämpää katsoa, kun se ei heilu.

Yleensä en ole ottanut videolle harjoituksia ihan alusta saakka, sillä jos homma ei menekään putkeen, en kestä katsoa klippejä jälkikäteen. Tänään tein kuitenkin poikkeuksen, kolmesti. Harjoittelin Muulin kanssa kolmea eri asiaa. Siltaa, väistöä tukin päällä ja talutuksessa niin, että raahaan perässäni liinaan sidottua autonrengasta, jotta Muuli tottuisi asioihin takanaan.

Pätkin nämä kaikki klipit katselijaystävälliseen mittaan, kaikki videot olivat alunperin noin 5-8 minuutin pituisia.

Ensin teimme siltaa. Ennen nauhoituksen alkamista olin taluttanut Muulin laitumelle ja sillan ohi kameran luokse. Se käveli sivuttain sillan ohi ja puhisi sillalle. Sain kyllä taputtaa itseäni olalle kun katsoin videota koneelta, mitä ihmettä ajattelin kun en zoomannut lähemmäs..

Sillan jälkeen siirryin tekemään tukin luokse väistöä. Siis niin että väistö tapahtuu tukin päällä. Tukki näyttää videolla lyhyeltä, mutta on siinä pituutta pari metriä. Muulille oli tosi vaikeaa tajuta väistö toiseen suuntaan aikaisemmin (Muulista katsottuna vasemmalle väistö on hankalaa). MUTTA se tajusi sen tänään. Odottelin kaikessa rauhassa että se ottaisi ristiaskeleita myös takajaloilla ja sehän otti! Lopussa se steppaili hienosti edestakaisin puomilla, eikä enää pyörähtänyt kokonaan pois tukin päältä.

En todellakaan pidä Muulin kerjäävästä ja röyhkeästä asenteesta ja pamautankin sitä muutaman kerran narulla rinnuksille. Se auttaa, hetkeksi. En anna ihan päättömästi tuota kauraa, vaan odotan sitä super suoritusta ja kehun, mutta viimeistään nyt minun pitäisi oikeasti tuoda naksutin kotoa tallille, jotta voin tarkasti merkata sen oikein menneen kohdan. Uskon että se vähentää tätä käytöstä.

Niin ja se luopuminen.. se olisi pakko opettaa.

Kolmanneksi hain laitumelle autonrenkaan ja liinan. Tarkoitukseni oli taluttaa Muulia ja raahata samalla rengasta perässä. Muuli sietää jo minut takanaan kun ohjasajan sitä, mutta sietääkö se asioita takanaan? No ei sietänyt. Muuli käveli suurimman osan ajasta väistäen sivuttain, jotta näki renkaan. Ympyrällä tämä vielä sujui jotenkin kun rengas on tekee keskemmällä pienempää ympyrää, mutta kun menin pieniä pätkiä suoraan ja rengas oli enemmän takana, lähti Muuli erinomaiseen väistöön ja peruutukseen. No ensimmäiseksi treeniksi hyvä, Muuli käveli pari pientä pätkää ihan nätisti vieressä eikä se sentään lähtenyt hanskasta. Itseasiassa se pysyi hanskassa tosi hyvin. Kun rengas oli etupuolella, se oli täysin ok.

No ei tässäkään vielä kaikki. Päästin Muulin vapauteen ja hain juoksutusraipan. Meinasin kokeilla että juoksisiko se mun ympärillä vapaana myös laitumella. Ei juossut.

Mutta muuli juoksi oikein sujuvasti hetken aikaa laidunta päästä päähän ja sain siitä kivaa videota. Lopulta se juoksi suoraan luokse ja annoin sille tietenkin kauraa. Ajoin sitä vielä raviin siitä, mutta se meni sillalle seisomaan. Työnsin sen alas, menin itse sillalle ja juoksutin sitä vapaana. Muuli ravasi siltaa hipoen mun ympärillä ja odotti koko ajan että milloin saa lopettaa. Ja tulla sillalle.

Lopuksi se sitten vapaana meni sillalle ja pois (palkitsin tietty).

 
 
Loppuun oksensin kamerasta kuvia. Kuvia otin vasta loppuvaiheessa eli irtojuoksutuksesta ja siitä, kun Muuli meni vapaaehtoisesti itse sillalle.

Muuli ravaa luokse ja saa kauraa.
Muuli on liian nopea kameralle.





 
Lue lisää

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Muuli pitkästä aikaa ohjasajossa

Nyt kun Muulia on rääkätty pitkästä aikaa ratsastusharjoituksilla, oli korkea aika palauttaa sen mieleen myös ohjasajo. Kaktu tuli moikkaamaan Muulia ensimmäistä kertaa ja otti samalla myös kuvia ja videoita, kiitos!
Kaikki kuvat: Kaktu Kuparinen
Muuli sai niskaansa koko hoidon, eli suitset ja lännensatulan. Satulan D-renkaat ja jalustimet sopivat oikein hyvin ohjasajoon ja satulaa on minusta hyvä pitää selässä muutenkin kuin vain silloin kun Muulilla ratsastetaan.

Homma sujui lopulta todella hyvin! Vain kaksi kertaa Muuli otti pienet hatkat, mutta oli heti takaisin hallinnassa. Vaikka se pyörähtikin ympäri ja liinat olivat sen jaloissa. Siinähän oppii varomaan. Menin vain isolla ympyrällä kentän portin päässä. Sitten kun se sujuu pysähdyksineen erinomaisesti, voin ottaa mukaan tarkempia kuvioita, esimerkiksi kahdeksikkoa tai tiimalasia.

Yritin myös uhkarohkeasti kiertää koko kenttää pitkin uran myötäisesti mutta tässä kohtaa Muulin hevospuoli tuli esiin. Tallin hevoset eivät mielellään kulje kentän päädyssä eivätkä pellon puoleisella sivulla. Muuli on ihan sujuvasti kulkenut siellä talutuksessa ja myös juoksutaen mutta ohjasajaen? Hell no!

Lopulta kiersin ympyrää 1/4 osalla kenttää eli turvallisesti Tuuliponin läheisyydessä kentän puoleisessa päädyssä.
Liinat käsiin, Muuli odottaa kiltisti paikoillaan.
Vähän prakausta hallintalaitteistossa.
Jaaaaa seis.

Piiiitkä askel!




Pysähtymiset onnistuivat tänään todella hienosti ja Muuli otti vähän vahingossa pätkän raviakin. Se ravasi kuitenkin niin hallitusti että pyysin sitä vielä pari kertaa ihan tarkoituksellakin raviin ja se ravasi tosi hienosti ympyrällä kahdella ohjalla! Itse en uskaltanut ottaa sen takana juoksuaskelia ettei se saa minusta kipinää lähteä haneen.



Lopetin erittäin hyvään ravipätkään eli pysäytin Muulin, palkitsin ja otin liinat pois. Se sai vielä olla hetken kentällä vapaana hippeilyn takia.

Kokeilin kentällä samaa mitä tein tarhassa viime viikolla eli juoksuttaisin Muulia vapaana. Kenttähän on paljon suurempi alue kuin tarha, joten jännä nähdä..

Ympyrä muistutti lähinnä tippaa sillä kentän kulmassa oli paljon pitkää vihreää heinää, joka kutsui Muulia luokseen. Lopulta sain sen ravaamaan kohdan ohi, syvälle kulmaan se kuitenkin meni. Kaktu joutui poistumaan kentältä, ettei Muuli juokse hänen luokseen turvaan, mutta Muulilla ei oikein huumorintaju riittänyt selkäännousukorokkeella istuvalle ihmiselle. Treeniä treeniä!

Pyysin Kaktua vielä ottamaan pätkän videota missä heittelen juoksutusraippaa Muulin puolelta toiselle, se kun ei välitä raipan narusta jos vain kauraa on tarjolla.


Koska Muuli teki niin hienosti, oli tämä varmaan Muulihistorian lyhyin tallivisiitti. Kaktu tuli nimittäin tallille vähän yli neljä ja viideltä oli Muuli palautettu takaisin omaan tarhaansa. Mitäs sitä treenaamaan jos homma sujuu ja kerrankin voin sanoa että lopetettiin hyvään kohtaan.

Kauraa meni myös normaalia vähemmän, ensimmäisen palkan Muuli sai vasta kun lopetin ohjasajon! Yritän vähentää kauran antamista tehden siitä oikein spesiaaliherkun, jota saa silloin kun harjoitellaan jotain ihan uutta tai kun joku jo opittu juttu menee erittäin hyvin putkeen.

Uusiin asioihin siedättäessä tulen jatkossakin lappamaan kauraa Muulin suuhun jotta sen aivoissa syntyisi positiivisia mielleyhtymiä.
Lue lisää

tiistai 13. syyskuuta 2016

Muuli hevostaitotreeneissä (+hehkutusta talliporukasta)

On onni pitää Muulia niin hyvällä tallilla kuin missä se on. Ensinnäkin Muuli sai muuttaa sinne asumaan, tämä ei todellakaan ole itsestäänselvää. Se pääsi kesäksi tarhaan ponikaverin kanssa, jottei se sairastuisi esimerkiksi kaviokuumeeseen. On ollut täysin ok ruokkia Muulia oljella ja nyt olkea saavat myös muut hevoset, jos sitä haluavat tarhassa napostella. Kaikki mun ituhippinamipalkkajutut eivät ole saaneet liian suurta naureskelua osakseen.

Muuli on kuin mikä tahansa hevonen.

Olin kiinnostunut osallistumaan lauantaina lähitallin hevostaitotreeneihin. Esteisiin on otettu vaikutteita WE tehtävistä. Harjoitteluaikaa oli kaksi tuntia ja sen jälkeen jokainen ratsastaisi radan läpi. Minä en tietenkään ratsastanut mutta rata muistutti agilityrataa, joten siellä olisi hyvät puitteet harjoitella agilityä ja muulimiestaitoja vieraassa paikassa. Matkakin oli sopiva, 6 kilometriä.

Kyselin tallin FBryhmässä jos joku lähtisi ratsastaen mukaan, taluttaisin Muulin, tai jos joku lähtisi hevosensa kanssa trailerilla ja Muuli mahtuisi samaan kyytiin.

Kumpikaan vaihtoehto ei saanut tuulta alleen.

Sensijaan tallinomistaja sanoi että voi lähteä heittämään meidät, että siinä olisi ihan hauskaa ohjelmaa lauantaille! Mukaan oli lisäksi tulossa tallilta muitakin, enemmän tai vähemmän pakotettuina. Pelasin varman päälle ja tein lauantaiaamuna evääksi 8 kana-mozzarellaleipää ja paistoin kaksi pussillista pullia mukaan.

Muuli lastattiin kolmen hengen voimin. Se pääsi pakittamaan sillalta, koska en luottanut siihen että naru pysyisi varmasti etupuomin ympärillä (puomin pehmuste pyöri). Lastaustapani on nimittäin sellainen, että Muuli on edestä kiinni jotta se ei pääse pakittamaan pois. Tallikaverit auttoivat.

Kyllä se sinne sitten lopulta kiipesi, mutta ei aivan niin smoothisti kuin olisin toivonut.
Kohteessa. Kuva: Merja Pykäläinen
Kuva: Merja Pykäläinen
Kun perälauta aukesi naapuritallin pihalla, kuulin traileriin sisään vain että "Ompa se pieni" "Mitkä korvat!". On hyvä jos olen onnistunut antamaan blogissa kuvan hieman suuremmasta eläimestä

Kohteessa pyysin saada käyttää tarhaa hetken. Tarhassa Muuli otti kimmoketta laitumella olevasta hevosesta ja veti omaa muulirallia tarhassa. Onneksi se ei kuitenkaan näyttänyt siltä että zoomailisi itseään aidan yli. Jätin siis Muulin hetkeksi yksinään ja kävin katsomassa radan läpi. Siellä oli pelotteena mm kaksi verhoestettä (toisessa suikaleet) ja estekannattimet, jotka oli päällystetty ilmapalloilla ja muilla pelottavilla asioilla. Niiden välistä oli tarkoitus kävellä. Väli oli aika kapea.

Laitoin Muulille suitset ja itselleni kypärän ja lähdettiin radalle. Kello oli tässä vaiheessa kaksi.

Kameran takana toimi koko ajan Aino Holmberg, ellei muuta kuvaajaa ole kuvien takana mainittu. Tästäkin erikoiskiitos meidän tallille, aina on joku valmis ottamaan kuvia blogiin jotta saadaan Muulista julkkis ja tallilaisille sponsorilta Pikerurin ratsastushousut. (ps. Kingsland on myös ok)


Tallilaiset hakivat autostani eväskassit (paikalla oli myös pieni buffa, jossa oli juotavaa ja muffinsseja), yllättivät he minut samalla ihan totaalisesti! Ne olivat askarrelleet aamulla kannustusbanderollin Muulia varten!

Kuva: Jaana Virta
Onneksi tallilaisetkin liikuttuivat mun tekemistä eväistä ja suunnittelimme jo ensi vuoden barokkipäivien evästystä. Jos siis järjestävä taho haluaa Muulin mukaan mittelöihin. Muulilla ei ole passissa sukutaulua, joten minulla ei ole mitään todistetta siitä että se on 50 % P.R.E.

Täysin uutena tehtävänä oli pitkä ja kapea silta. Muuli astui siihen kyllä sievästi etujaloillaan mutta ei todellakaan takajaloilla. Treenasin sitä ihan ajan kanssa koska kotona siihen ei (vielä) ole mahdollisuutta, mutta ei se siitä valmiimmaksi tullut. Onneksi vaihtoehtona oli pelottava oranssi pressu, josta Muuli meni hienosti yli.

Kotona harjoittelin näitä bileitä varten perjantaina. Väistö puomin päällä oli harjoituksen aihe ja laitoin kameran kuvaamaan itseäni. Videolla näkyvä suunta on helppo ja onneksi WE-radalla tehtiin sama väistö.

Muutkin hevoset harjoittelivat samaan aikaan, rata oli niin iso että siinä mahtui helposti menemään useampi kerrallaan ja treenasinkin vain vaikeimpia tehtäviä.

Ilmapalloilla kuorrutetut tolpat Muuli läpäisi, mutta juoksuaskelin. Halusin että se kulkee niiden välistä rauhallisesti, joten palkkasin sitä joka askeleen välein. Samoin se alitti suikaleet ja verhot kovaa vauhtia aluksi, mutta hiljensi vauhtia loppua kohti. Suikaleet olivat niin korkealla että ne vain hipaisivat selkää.

Lopuksi kaikki ratsastivat tai taluttivat radan läpi. Muulin aika oli neljä minuuttia ja risat kun nopein suoritti radan muistaakseni alle kolmessa minuutissa. Haastattelin voittajaratsukkoa hetken ja tämä eestinhevosratsukko treenaakin ihan tosissaan WE kilpailuja.

Radan otti videolle Pasi "Pasi" Rönn:
Saatiin me vähän vaarallisia tilanteitakin kun päästettiin Muuli ja Veron haistelemaan. Tää mastodontti ei ihan sulattanut Muulia vaan hyökkäsi kohti hampaat irvessä. Hampaat eivät kuitenkaan Muuliin osuneet ja Muuli oli kuin mitään ei olisi edes tapahtunut. Kai muulit ovat tottuneet siihen että hammasta tulee koska muuli ja hevonen eivät puhu täysin samaa kieltä.
Mastodontti. Kuva: Veera Kopakkala
Kolmen maissa lähdettiin kotiin. Vaihdoin Muulille taas tarhassa päähän naruriimun ja nylonriimun. Naruriimu lastaukseen ja nylonriimu trailerissa sitomiseen.

Kokeilin lastata "ihan yksin" eli apujoukot jäivät spekuloimaan tuloksia trailerin viereen, mutta taakse ei tullut kukaan ennenkuin Muuli oli sisällä ja takapuomin pystyi laittamaan kiinni. Lastaus meni nopeammin tällä tavalla.

Muuli menee kuljetukset varman päälle. Sen takajalat ovat niin levällään kuin ne voivat olla. Vaikka matkaa oli vain 6 kilometriä ja Hedu otti kaikki kurvit todella hitaasti, on hyvä seisoa tasapainossa. Muuli tuntui olevan iloinen kotona ja ravasi vierellä tarhan luokse. En jäänyt lässyttämään sille sen enempää, tarha auki, Muuli sisään, riimut pois ja piehtaroimaan.

Päivästä tuli tosi paljon kivoja kuvia, kiitos Ainolle!





Väistö puomin päällä
Tuon talon pihalla liehuvat liput ja tuulikellot olivat "pahin" este.






Tässä Muuli kiirehtii verhojen alta mutta kaurakin kiinnostaisi..




We-kisoissa keppi on lähellä ratsun päätä, kannoin keppiä siis myös tässä sivulla ja se on kiinni Muulissa. Ei reaktiota.


Muuli tykkäsi kaivella maakasaa. Annoin sen toteuttaa itseään.



Muuli ja harjoitusten nopein poni.
Lue lisää