Miten menee toiminimelläni ja vinkit aloittelevalle sivutoimiselle yrittäjälle + ilmainen yhdenkertaisen kirjanpiton excelpohja

Kaisa Määttänen Tmi palveluksessanne

Kerroin blogissani 2018 kuinka perustin toiminimen ja työskentelen sivutoimisesti palkkatyöni ohella. Toiminimen perustaminen hoituu edelleen suurin piirtein noin, mutta uuttakin olen oppinut. Huomasin Facebookryhmistä että kaltaisiani sivutulojen tekijöitä on koko ajan enemmän ja enemmän ja yritysasiat ovat aikamoista hepreaa. Kerron tässä mahdollisimman maanläheidesti, että miten itse pyöritän toimintaani.

Taustaksi kerron että työskentelen ihan päätoimisesti toisella alalla. Teen sivutoimisia töitä sen verran että vuodessa laskutan alle 15 000e + alv. Teen sen verran vähän ettei YEL-minimin työtulomääre täyty. Kerron myös työtulosta tässä postauksessa lisää, se kun ei liity yrityksen liikevaihtoon mitenkään. Olen vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollinen, jos laskutus jää alle 15k vuodessa, se on vapaaehtoista. Itse hyödyn tästä kuitenkin todella paljon rahallisesti, joten suosittelen samaa sinullekin.

Taustaksi myös sen verran etten ole mikään yritysneuvoja, mutta merkonomi- ja tradenomiopintojeni myötä minulla on jonkinlainen käsitys toiminimen perustamisesta ja kirjanpidosta sun muista pakollisista paheista. En siis ota vastuuta yhtään mistään ellemme ole asiakassuhteessa ja raha liikkuu.

Avataan ensin keskusteluissa pyöriviä termejä, jotka kannattaa oikeasti sisäistää ennen toiminimen perustamista

Arvonlisävero = Suomessa käytetään pääosin alvia 24%. Lisäät tämän jokaiselle tekemällesi laskulle (tarkista toki ensin mikä on sinun työsi alv), eli laskutat esim 30e +alv jolloin asiakas maksaa sinun tilillesi 37,20e. Alv laskut voivat olla vaikeita, tässä on hyvä laskuri sitä varten. Ei ole väliä onko laskuttamasi asiakas yksityinen randon hevosenomistaja vai osakeyhtiömuotoinen talliyritys, laitat laskuun aina omalle rivilleen sekä oman veloituksesi että siitä lasketun arvonlisäveron. Arvonlisävero sinun pitää maksaa omaveron kautta valtiolle (ellet ole alarajahuojennukseen soveltuva..). Lopun saat pitää itse.

Arvonlisäveron alarajahuojennus = jos laskutat vuodessa alle 15 000 euroa (+alv) asiakkailta, niin saat pitää itse kaikki laskuttamasi arvonlisäverot. Et siis maksakaan niitä normaaliin tapaan valtiolle. Jos laskutat 15-30k niin saat pitää osan alveista itse tietyn prosentin mukaan. Vinkkini tähän: kun perustat toiminimen ja liityt arvonlisäverovelvolliseksi, valitse siihen että maksat alvit KERRAN VUODESSA. Silloin et oikeasti missään vaiheessa maksa rahaa valtiolle, eli rahansiirtoa ei tehdä. Jos maksat alvit 2+ kertaa vuodessa, maksat ne ihan oikeasti mutta saat ne valtiolta takaisin seuraavan vuoden alussa. Lue lisää vero.fi. Huom, jotta voit valita alvien maksun kerran vuodessa, on liikevaihtosi oltava alle 30 000 euroa. Jos liikevaihto on enemmän, on alvit maksettava neljännesvuosittain.

Ennakkoperintärekisteri = kun perustat toiminimeä, pidä huoli että liityt myös tähän rekisteriin. Lue lisää verottajan sivuilta.

Kevytyrittäjyys (ilman omaa Y-tunnusta) = laskutat Ukko.fi:n tai jonkun vastaavan  yrityksen kautta. Tällöin käytät sen yrityksen Y-tunnusta ja tämä yritys tilittää arvonlisäverot valtiolle ja ottaa vielä siivun tuloistasi muihin kuluihin, mutta tekee sinulle jonkinlaisen kirjanpidon ja veroilmoituksen valmiiksi. Vinkkini tähän: unohda nämä, menetät vain rahaa. Jos tämä ei sinua haittaa niin go for it. Itse pysyttelen kaukana.

OP:n "kevytyrittäjyys" = tämä on toiminimiyrittäjyys mutta OP hoitelee puolestasi jälleen kirjanpitoasiat ja alv-ilmoitukset, laskut sun muut. Eli tässä maksat Osuuspankille kirjanpitäjän työt mutta hyödyt sentään alarajahuojennuksesta eli saat seuraavan vuoden alussa maksamasi alvit takaisin jos siis laskutit alle 15k vuodessa. Ukko Pro on samanlainen kuin OP:n kevytyrittäjyys eli sinä saat oman Y-tunnuksen.

Yksityisotto = tätä käytetään isompien toiminimien kirjanpidossa erottamaan "firman rahat" ja omat rahat. Käytännössä toiminimiyrittäjällä kaikki raha on ihan omaa rahaa, koska toiminimestä ollaan henkilökohtaisessa vastuussa. Unohda siis tämä termi jos olet kaltaiseni ihan sivutoiminen yrittäjä.

Yhdenkertainen kirjanpito = kun perustat toiminimeäsi, valitse siihen yhdenkertainen kirjanpito. Silloin pystyt aivan helposti tekemään kirjanpidon minun pohjaani apunakäyttäen eikä sinun tarvitse maksaa kenellekään kirjanpitäjälle. Tällöin sinun ei tarvitse tehdä tilinpäätöstä, tasetta tai muutakaan raskasta.

Liikevaihto = kaikki rahat, jotka kilahtavat tilillesi ilman arvonlisäveron osuutta. Tosin jos hyödyt alarajahuojennuksesta niin silloin alvikin kuuluu liikevaihtoosi. Se on siis verotettavaa tuloa.

Menot = ostamasi yritystoiminnan jutut, esimerkiksi työkengät, ammattilehdet, puhelinliittymä, kouluttautuminen alalla lisää jne

Tulos / verotettava tulo = liikevaihto - menot - lisävähennykset (kilometrivähennykset, päivärahat). Tämä on se summa, joka määrää maksamasi veron määrän.

Veroilmoitus = tehdään kerran vuodessa näppärästi Omaverossa. Veroilmoituksen voi tehdä yleensä tammikuun puolesta välistä eteen päin, eli ei ihan heti vuoden alussa.

YEL ja työtulo = tähän on tulossa muutos tulevaisuudessa, ja sen suhteen kannattaa seurata mikro- ja yksinyrittäjien sivua. Pähkinänkuoressa, jos työtulosi ylittää tietyn rajan, joudut maksamaan YELiä. Työtuloa ei lasketa liikevaihdosta, tulosta, menoista tai mistään sellaisesta vaan siitä, paljonko teet töitä yrittäjänä ja paljonko on alan keskipalkka. Koska tässä postauksessa on kyse sivutoimisesta yrittäjästä, on kaiveltava jostain netin syövereistä vaikkapa lomittajan keskituntipalkka. Se on noin 12e/h. YEL minimi vuonna 2023 on 8575,45e. Tuohon päästäkseni minun pitäisi lomittaa 714 tuntia vuoden aikana. Tällä hetkellä lomitan noin 200 tuntia. Vaikka liikevaihtoni on 15k, en ole siis lähelläkään sitä, että työtuloni täyttyisi! Tein nopean laskelman, eli pelkällä lomituksella (josta laskutan 30e/h) saisin laskutella 21 420e (alv 0) ennen kuin työtuloni olisi YEL minimissä. Virtuaaliassarin tuntipalkka lienee hieman suurempi, mutta puhutaan silti edelleen merkonomiduunista ja reilusti alle 20e/h.

Eläkeyhtiöt (esim Elo, Varma jne) lähestyvät hanakasti yksinyrittäjiä kun verotettavaa tuloa kertyy x määrän verran, mutta älä panikoi, laske työtulosi, totea itsellesi että se on reilusti minimin alle ja olet turvassa. Voit toki maksaa yeliä vapaaehtoisesti vaikka työtulosi ei täytykään! Silloin kannattaa ottaa selvää että hyödyttääkö se minimin maksu (n 180e/kk) sinua oikeasti. YELmaksu on aina saman suuruinen riippumatta mille eläkeyhtiölle sitä maksetaan.

Yrityksen pankkitili = pankit myyvät yrittäjille mielellään kalliita yritystilejä mutta toiminimen rahaliikennettä voi pyöritellä myös oman pankkitilin kautta. Toiminimi kun on henkilökohtainen ja jos liikevaihtokin jää sinne maksimissaan 15k vuodessa tasolle, niin ei kannata maksaa yritystilistä. Vinkkini: jos tällaista pankkisi vaatii, vaihda pankkia. Itse käytän rahaliikenteeseen yhtä ihan normaalia pankkitiliäni jossa on muutakin liikennettä. En tarvitse tiliotetta kirjanpitoani varten, joten minulle on aivan sama mistä tililtä maksan ostot ja mihin saan asiakkailta maksut. Jos käytät ulkopuolista kirjanpitäjää niin yrityksen oma pankkitili on kätevä koska tapahtumat näkee helposti tiliotteelta. Sen lisäksi kaikki tositteet on säästettävä.

Tosite = tekemäsi laskut ja ostamiesi tavaroiden tai asioiden laskut tai kuitit. Nämä on säästettävä seuraavat 8 vuotta, yrittäjä vastaa säästämisestä. Näitä ei liitetä Omaverossa mukaan veroilmoitukseen, ne vain säilytetään kansiossa, mapissa tai missä tahansa että ne ovat välittömästi löydettävissä jos joudut verotarkastukseen.

OmaVero = paras ystäväsi, täällä teet veroilmoituksen ja maksat ennakkoverot.

Ennakkovero ja verojen maksu = voit arvioida vuoden alussa vuoden aikanasi saamasi tulot ja ilmoittaa ne Omaverossa. Sitten Omavero laskee sinulle laskun joka kuukaudelle ja maksat sen kiltisti. Seuraavan vuoden alussa teet veroilmoituksen ja saatat saada osan verosta takaisin palautuksina tai sitten maksat veroa lisää jos tuloksesi olikin parempi kuin olit ajatellut. 

Protip: verot voi maksaa myös palkkatyön verokortin kautta!! Voit siis tehdä Omaverossa verokortin, johon valitset että maksat kaikki verot päätulon verokortilla! Kätevää! Itse teen näin, veroprosenttini on ensi vuodelle 30, mutta kaikki saamani toiminimitulo on sitten heti sellaisenaan käytettävissäni ja todennäköisesti saan myös veronpalautuksia aikanaan, koska arvioin tuloni aina aika reilusti yläkanttiin.

Vähennykset = yrittäjän elämä pyörii vähennysten ympärillä. Vähennyksillä tarkoitetaan elinkeinotoimintaan liittyviä ostoja ja menoja. Nämä ostot ja muut vähennykset pienentävät tulostasi eli maksat vähemmän veroja! Mutta et tokikaan hyödy missään tapauksessa täysimääräisesti siitä että shoppailet itsellesi kalleimmat työkalut. Vähennysten pitää liittyä oleellisesti työntekoon. Minulla vähennyksiä olisivat työvaatteet (minulla on työ, joka vaatii vaatteilta paljon ja ne kuluvat ja likaantuvat runsaasti), työkengät, puhelinliittymästä ja netistä osa (koska käytän näitä vapaa-aikaankin), kengitysvälineet, kouluttautumismenot (esimerkiksi kengityskurssi, joka liittyi olennaisesti ammattitaitoni kehittämiseen), kannettava tietokone, hiiri, näyttö ym. Kilometrivähennykset ja päivärahat käyn läpi alempana. Verottajan sivuilta kannattaa muuten tulkita tarkkaan että mitä kaikkea saa vähentää. Säästä kaikesta ostamastasi kuitti ja merkkaa ne kirjanpitoon.

Nyt päästään sitten itse asiaan, eli miten minun toiminimeni pyörii

Teen toiminimelläni suunnilleen neljää erilaista hommaa. Lomitus ja tallituuraukset 44%, aasiaiheiset kurssit ja luennot (ja nettikurssi) 9%, aasien (satunnaisia hevosia) kavioiden vuolu 16% ja virtuaaliassari 31%.

Laskutan tekemästäni työstä 30e/h + arvonlisäveron (lomituksen laskutan MELAn taksan mukaan, joka on vuonna 2023 30,07e/h + alv). Lisäksi laskutan kilometreistä vaivaiset 20 senttiä/km + alv. Tiedän, tämä on osittain jo hyväntekeväisyyttä mutta ajelen lähinnä aasivuolujen takia ja teen sitä hommaa osittain rakkaudesta lajiin ja harrastuksen vuoksi. Asiakas voisi saada aasiensa vuolusta vaikkapa seuraavanlaisen laskun:

aasien vuolu 1h 30e
matkakulut 41 km x0,2e 8,20e
+alv 9.17
=yhteensä 47,37e

Omalle tililleni tulee siis 47,37e jonka pidän kokonaan itse, siis myös sen arvonlisäveron osuuden. En koskaan maksa sitä omaveron kautta valtiolle, se on heti minun rahaani ja voin käyttää sen ihan kuin haluan. Tämä johtuu siitä, että "tilitän" alvit kerran vuodessa eli käytännössä en tilitä yhtään mitään (raha ei siis liiku tililtäni verottajalle), saan vain ostojeni alvit takaisin. JA se johtuu siitä että laskutan vuodessa alle 15k (ilman alvia) jolloin hyödyn täysin arvonlisäveron alarajahuojennuksesta.

Jos en olisi arvonlisäverovelvollinen, nostaisin yksinkertaisesti tuntiveloitukseni suuremaksi, jotta tililleni tulisi edelleen sama summa. Veloitukseni olisi siis vaikkapa 36e/h + 25 snt/km. Jos asiakkaani olisivat ihan tavan aasinomistajia, toimisinkin näin. Mutta koska isoimmat tulonlähteeni tulevat muilta arvonlisäverovelvollisilta, kannattaa minun olla arvonlisäverovelvollinen, koska silloin tuntiveloitukseni on kilpailijoita pienempi mutta tienaan saman verran. Miksikö? Koska toiselle yritykselle on ihan sama maksavatko he alvin minulle vai maksavatko he sitä verottajalle. Se on heille täysin sama läpimenoerä, joten parempi että kerään alvit omaan taskuuni.

Tämä tilanne toteutuu siis vain silloin, kun teen toiminimitöitä niin vähän että hyödyn alarajahuojennuksesta, eli laskutan enintään 15k vuodessa (alv 0).

Laskutan asiakkailta matkakulut, koska asiakkaani ovat kauempana ja lähempänä ja bensa maksaa. Näin laskutus on mielestäni reilu kaikille. Tililleni kilahtavat laskuttamani kilsat eivät ole mitään verotonta tuloa, kuten osa yrittäjistä luulee, vaan ihan normaalia tuloa.

Ei siis ole mitään eroa sillä, onko tekemässäni laskussa A vai B:

A: lasku on ylemmän esimerkin kaltainen, loppusumman ollessa 47,37e
B: laskulla on vain yksi rivi, jossa lukee että "aasien vuolu 47,37e sis alv"

Sama raha tulee tilille ja siitä maksetaan lopulta veroa.

Vaikka laskutan asiakkailta kilometreistä alle verottajan vähennysmäärän (53 snt/km vuonna 2023), teen kuitenkin toiminimen veroilmoituksella kilometrivähennyksen eli 53 sn/km. Yrittäjällä voi olla autossaan ajopäiväkirja tai kilometrit voivat perustua muuhun selvitykseen. Minulla se on muu selvitys. Merkkaan kilometrit suoraan kirjanpitoexceliini, josta saan ne suoraan veroilmoitukselle. Tämä on minulle riittävä lisäselvitys. Jos yrityksen ajot olisivat YLI 50% kaikesta ajosta, olisi ajopäiväkirja pakollinen. Sen avulla todistetaan, että yritysajoa on tosiaan niin paljon ja tällöin auton kuluja voi vähentää enemmänkin.

Muita vähennettäviä asioita ovat päivärahat . Eli jos työkeikkasi kestää 6-10h JA keikka sijaitsee yli 15 km päässä kodistasi saat vähentää veroilmoituksella osapäivärahan. Jos työkeikka kestää yli 10h, saat vähentää kokopäivärahan. Näistä tulee vuosittain aika iso vähennys ainakin itselleni, koska lomituskeikka on aina vähintään 6 tuntia ja jos käyn kahdessakin aasipaikassa putkeen, tulee siitäkin helposti 6 tunnin keikka. Merkkaan nämäkin kirjanpitoexceliini.

Päivärahoihin liittyy toki vero.fi teksti että työmatkan on oltava "tilapäinen" ja tehdä yrityksen tavanomaisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Tuon tulkitseminen on jokaisen yrittäjän itsensä tulkinnanvarassa, lisätietoa kannattaa kysyä omaveron kautta viestitoiminnolla.

TÄSTÄ VOIT LADATA YHDENKERTAISEN KIRJANPIDON EXCELIN

Tiedosto sijaitsee Google Drivessäni eikä sen pitäisi vaatia käyttöoikeuksien hakemista. Ensimmäisellä välilehdellä on tyhjä pohja ja toisella on esimerkkilaskelma kuvitteellisesta talliyrittäjästä.

Näin lataat tiedoston: avaa tiedosto linkistä, sen jälkeen Tiedosto -> Lataa laitteelle -> Microsoft Excel

Laskut teen itse Isoltan ilmaisella excel-pohjalla, mutta toki laskupohjan voi askarella itsekin kunhan googlaat että mitä lakisääteisiä asioita laskulla pitää näkyä. Joudun kirjoittamaan laskuun aina uudestaan asiakkaan tiedot, mutta teen vuodessa laskuja enintään 100 kpl, joten en koe sitä liian raskaaksi tai aikaavieväksi. Laskut numeroidaan juoksevasti, itse numeroin ne eism 01/2023, 02/2023 jne.

Parille asiakkaalle minun on tehtävä sähköinen lasku. Itse käytän niihin Isoltaa, jolla voi lähettää 10 ilmaista verkkolaskua vuodessa, senkin jälkeen ne maksavat vain 49 senttiä kpl. Näitä palveluntarjoajia on useita. Suurin osa asiakkaistani saa excelillä tehdyn mutta pdf-muotoon tulostetun laskun sähköpostise jälkikäteen. Maksun voi suorittaa joko tilille tai mobilepaylla. Osa vakkareista maksaa käteisellä käyntini yhteydessä, heille kirjoitan jälkikäteen kuitin ja lähetän sen heille sähköpostiin. Itse suosin laskutusta, mutta siinä on riskinsä. Jos joku ei maksa laskuaan, en myöskään palaa tontille ja lasku lähtee perintäteitse matkalle, oli se sitten kuinka pieni tahansa, mutta kyse on periaatteesta.

Täytän omaa kirjanpitoani aina kun teen laskun. Ostokuitteja minulla ei ole kovin paljon, jemmaan niitä ensin rahapussissani ja sitten vien niitä kerralla enemmän kirjanpitoon ja laitan mappiin. Näen siis koko ajan paljonko rahaa on tullut siihen mennessä vuoden aikana. Kun tammikuussa on veroilmoituksen ihana hetki, otan luvut suoraan kirjanpitoni lopussa olevista laatikoista. Ihanan helppoa! Oikeasti oikein odotan että pääsen tekemään veroilmoituksen ja alv-ilmoituksen, se on vähänku pääsisi vessaan vuoden odotuksen jälkeen ja olo on tosi kevyt sen jälkeen.

Vuonna 2022 laskutin asiakkaita alveineen 18 264 euron edestä. Summa on alveineen, koska pidän alvit joka tapauksessa pääosin itse. Erilaisia menoja minulla oli 3494 euron edestä (tämäkin on alvillinen summa) ja isoin meno olivat kengitystarvikkeet. Ostoista saan arvonlisäveroa takaisin alkuvuodesta 441e. Tääm raha tulee siis verottajalta minun tililleni ka-zing, kun olen tehnyt veroilmoituksen ja ilmoitan alarajahuojennuksen tietoja samalla.

Huom lomittajat!! Jos teet hevostallille/navetalle/you name it ITSE JÄRJESTETTYÄ lomitusta niin se ilmoitetaan veroilmoituksella kohdassa "saadut avustukset ja tuet". Myös saman vuoden alv-huojennus on saatuja avustuksia ja tukia. Tämä on aihauttanut yrittäjälomittajissa paljon ihmetystä, mutta näin se siis menee.

Ostojen lisäksi vähennän tuloistani ajetut kilometrit (nämä näen kirjanpidostani suoraan) ja päivärahat (myöskin suoraan kirjanpidosta). Tänä vuonna kilometrejä tuli peräti 12842 km ja päivärahojakin melkoisesti mm kengityskurssin myötä! Näistä yhteensä tehtävä lisävähennys on kohdallani peräti 7387e.

Lopulta elinkeinotoiminnan tulokseni on 7824 euroa, josta maksan siis veroja n 28%. Tai siis olen maksanut jo, verothan maksan päätoimen palkastani suoraan ja päätoimen verokorttini veroprosentti on korkeampi kuin saman verran tienaavalla kollegallani.

Minulle eurosta jää käteen ostojen, oikeiden bensakulujen (en laske tässä auton kulumista ja arvon alentumista) ja veron jälkeen 60%. Eli kun laskutan sinulta vuolusta kilometreineen tuon 47e, jää siitä minulle loppujen lopuksi 28,8 euroa. Tämä on siis nettotuloni, jos laskutan 47e.

Löysitkö tekstistä asiavirheitä? Etkö ymmärrä jotain kohtaa? Jätä kommentti postaukseen niin korjaan asian. Mutta kuten sanoin, en ole  yritysneuvoja, teen vain omaa työtäni. Tekstin tarkoitus on selventää ja yksinkertaistaa asioita kaltaisilleni pikkutekijöille.

Jos tarvitset apua verkkosivujen päivityksen tai somekanaviesi kanssa, niin Kaisa Määttänen Tmi on käytettävissäsi. Ainakin vuosi 2023 tehdään samalla kolmenkympin tuntitaksalla.

Lue lisää

Kiinnostaisiko aasinhankinta, mutta olet ihan noviisi? Tai jumittaako aasisi aina, kun tuot sitä talliin? Aasinhoitopäivä verkkokurssi tarjoaa vastauksia kaikkeen!

No ei se tietenkään ihan kaikkeen voi tarjota vastausta, mutta Aasinhoitopäivä verkossa on verkkokurssi ummikoille, noviiseille ja jo pidempään aaseja harrastaneille. Se on hyvä kurssi myös niille, jotka ovat olleet koko ikänsä hevosten kanssa tekemisissä, mutta aasit ovat vieraampia. Aasit kun eivät ole pitkäkorvaisia hevosia.

Aasinhoitopäivä verkossa koostuu kahdeksasta noin tunnin pituisesta luennosta aaseista. Jokaisella luennolla on myös havainnollistavaa videokuvaa, kuvia ja teitenkin faktaa aaseista ja jokaisen "oppitunnin" alla mennään asioihin vielä tekstin muodossa syvemmälle sisään. Luento toimii johdatteluna aiheeseen ja lisää materiaalia löytyy aiheesta kuin aiheesta, pääsääntöisesti vieläpä suomeksi!

Aaseista ei ole suomenkielistä materiaalia vielä kovinkaan kattavasti saatavilla, vaikka pari teostakin aaseista on julkaistu. Netissä aasitietoa on siellä ja täällä, Aasiyhdistyksen sivuilla ja omassa blogissani (olen tosin tuottanut sisällöt molemmille alustoille). Kaikista paras tieto on ilmestynyt Aasiyhdistyksen jäsenlehdessä ja muutama oma artikkelini löytyykin myös verkkokurssin materiaalipankista.

Aasinhoitopäivä verkossa kerääkin yhteen kaikki tiedonrippeet ja  linkkaa vielä eteenpäin tutustumaan aiheisiin syvemmin.

Kurssin osiot

Intro, jossa kerron, miten villiaasit oikein elelevät ja mitä villipiirteitä kesyaaseissa vielä on. Aika paljon itseasiassa. Koko verkkokurssin punainen lanka on luoda aasille mahdollisimman luonnollinen elinympäristö. Suomi on todella kaukana aasien elinympäristöstä, mutta täälläkin on mahdollista ottaa huomioon aasien lajityypillisiä tarpeita jokaisella niiden elämän osa-alueella.

Aasin hankinta on tarkkaa puuhaa. Meillä Suomessa on nykyään koko ajan ainakin yksi aasi myynnissä, joten ostajalla on jopa hieman valinnanvaraa. Aina ei ole ollut. Kerron luennolla mistä aaseja saa ja mihin asioihin pitää aasikaupoissa kiinnittää huomiota. Kerron, mihin kannattaa varautua, jos tulee ostaneeksi ihmisiä aristelevan aasin.

Pitopaikassa käyn läpi aasin tallin ja pihaton tilavaatimukset ja millaiseksi ne kannattaisi rakentaa, jotta aasin elämä, eli ne 23 tuntia, kun ihminen ei ole aasin kanssa, olisi mahdollisimman luonnonmukaista. Kerron myös talliratkaisuista ja talliympäristöstä ja mitä siinä pitää ottaa huomioon, jotta rehut eivät mene parempiin suihin.

Ruokinnassa kerron, mitä aasit söisivät luonnossa ja miten voimme tarjota niille samaa Suomessa. No emme tietenkään täysin samaa ravintoa, mutta joitain valintoja voimme tehdä aasien hyväksi. Ruokinta on erittäin tärkeä osa aasin hyvinvointia.

Arjen hoidossa kerron miten aasia käytännössä hoidetaan ja mitä se vaatii päivittäin, viikoittain ja puolivuosittain. Kerron myös, mitä aasin kanssa voi harrastaa, vaikka tämä verkkokurssi ei menekään kovin syvälle aasin kanssa tekemiseen tai sen käsittelyyn. Mutta kun tietää, mihin kaikkeen aasista on, voi niitä silmälläpitäen jo hankkia sopivan aasin.

Terveysosiossa pääpaino on aasien sopivassa lihavuuskunnossa, onhan Suomen aaseista suurin osa aivan liian lihavia. Kun läskiasia on saatu läpi, kerron myös yleisimmistä vaivoista, jotka aaseja Suomessa uhkaavat. Kurarupi on hevosihmisille aika vieras, mutta todella moni aasi kärsii siitä vähintään kerran elämässään.

Kavio-osastolla kurkkaamme tietenkin aasin kavioihin lähemmin. Tämä osio oli ennakkotiedustelujen mukaan erittäin toivottu, mutta valitettavasti tämä luento ei ole niin perusteellinen, että sen perusteella kannattaisi aasejaan vuolla. Hyvät pohjatiedot se kuitenkin antaa ja mukana on paljon vuoluvideoita. Jos on ennestään kokemusta hevosten kavionhoidosta, uskaltaa videon jälkeen vuolla kyllä aasejakin. Etusivun kuvassa kavioita, ei ollut eriksseen koska alunperin käsitetlin ne terveys-osion alla, mutta huomasin että asiaa on kumpaankin osioon niin paljon, että se on parempi jakaa kahtia.

Aasien lisääntyminen ja kasvatus sisältää tietoa tietenkin aasien astuttamisesta, tiineysajasta, varsomisesta ja varsan hoidosta. Ensin mietitään, miksi juuri tällä aasilla kannattaa tehdä jälkeläisiä ja sen jälkeen hoidellaankin jo varsaa. Moni tuontiaasin ostajakin on saattanut yllättyä, kun oma tamma onkin tiineenä ja on hyvä tietää perusasiat varsahommista.

Yhteensä siis noin 8 tuntia aasitietoa! Tietopaketit ovat sen laajuisia, että suosittelen tutustumaan vain yhteen aiheeseen päivässä, eli videon katsomisen jälkeen voi syventyä ajan kanssa lisämateriaaleihin.

Kurssia on nyt sen työstövaiheessa ollut pilotoimassa 6 henkilöä ja palautteen avulla olen korjannut luentoja alusta asti uudestaan, Intron tein kokonaan uudestaan. Materiaali oli toki suunnilleen sama, mutta änkytykseni häiritsi niin paljon, että luento oli nauhoitettava vielä kertaalleen uudestaan. Samoin toimin muidenkin luentojen kanssa, jos kuuntelijoille jäi paljon epäselvää.

Voin siis luvata, että kunhan tämä tästä valmistuu toivottavasti kahden viikon sisällä, on käsissänne todella hiottu ja viimisen päälle verkkokurssi ainutlaatuisesta aiheesta!

Eikä tässä vielä kaikki! SatuAasin talli Lopella järjestää verkkokurssille käytännön jatko-osan, jossa aasien kanssa treenataan ihan käytännössä lähtien ihan siitä, miten aasit toimivat laumassa, miten niitä lähestytään ja miten niille puetaan riimut päähän. Suosittelenkin ehdottomasti osallistumaan myös jatkokurssille.

Olen pitänyt Aasinhoitopäivää ihan livekurssina muutaman vuoden ajan ja n 7 tunnin päivään on ollut todella vaikeaa mahduttaa kaikki tärkeä asia ja jättää vielä tilaa käytännön osioonkin, jossa aaseja on käsitelty ihan livenä ja olen yleensä näyttänyt kavion vuoluakin jonkin verran. Nyt tähän on siis ratkaisuna se, että ensin voi käydä verkkokurssin luennot ihan kaikessa rauhassa omaan tahtiin ja osallistua sitten aasinhoitopäivä kakkoseen, joka sisältää vain käytöntöä, vaikka toki teoriaa tulee siinä sivussakin koko ajan. Aasinhoitopäivä kakkosessa pääsee myös tutustumaan ihan livenä aasin elinympäristöön ja SatuAasin tallilla se onkin oikein esimerkillinen suurikokoinen pihatto aktiivitarhalla!

Kurssien hinta on vielä suunnitteilla ja määräytyy sen mukaan, paljonko kurssin tekeminen on vienyt aikaani, kuinka suuri on kohderyhmä, millaisissa hinnoiossa vastaavat kurssit pyörivät ja mitä pilottiryhmäläiset olisivat kurssista valmiit maksamaan. Tarkoitukseni ei ole nyhtää ketään tai pantata tietoa, mutta arvostan ja arvotan myös omaa työpanostani asian tiimoilta.

Aasinhoitokurssin "myyjä" on Kaisa Määttänen Tmi, eli teen tätä toiminimelläni. Kurssi tulee myyntiin verkkokurssille.fi -alustalle, joka on uusi kaikille avoin verkkokurssipaikka. Kurssin voi siis rakentaa kuka tahansa eikä sen tekeminen maksa mitään. Alustalla ei myöskään ole kuukausimaksua. Mutta sivusto vie tuloista 20-30 % provikkaa, eli hinnoittelussa otan tämän huomioon.

Vaikka provisio on suuri, on etu kuitenkin se, että kuukausimaksuja ei ole. Jos siis kurssi ei myy, ei minulle ole menojakaan. Tämän takia en lähtenyt rakentamaan itselleni kokonaan omaa verkkokurssisivustoa, varsinkaan kun minä en myy kuin yhtä ainoaa kurssia.

Lue lisää

Millaista se on, kun tekee kolmea työtä?

Olen tehnyt jo pitkään kahta työtä, yhteensä olen päätyöni ohella istunut kaupan kassalla viiden vuoden ajan. Tässä välissä olin kolmen vuoden ajan "vain" yhdessä työssä, mutta jotenkin ajauduin takaisin vanhaan tuttuun kauppaan. Kaupassa teen kaksi vuoroa viikossa, eli sentään joka päivä en siellä istu.

Minulta kysytään kuitenkin usein että "miten sä jaksat". Vastaan aina etten aina jaksaisikaan, mutta raha on ihan ok. Eniten tässä ahdistaa vapaapäivien puute. Meillä kassasoppari on siis sellainen, että toinen vuoro on arkena ja toinen viikonloppuna, tosin hyvin joustavasti sitten omien menojen mukaan. Minulla saattaa siis olla molemmat vuorot arki-iltoina, jos olen toivonut viikonlopulle vapaat muiden menojen takia. Joskus olen kassalla molemmat viikonlopun päivät, erityisesti silloin, jos joku on tarjonnut sunnuntaita. Keskimäärin teen työtä viikon aikana 55, tämä sisältää siis päätyön, osa-aikatyön ja toiminimityöt. Lisäksi istun autossa 5-7 tuntia viikossa.

Kuten olen kertonutkin, perustin viime vuoden lopussa myös toiminimen, jonka alla urakoin lomitushommia ja ihan pienesti muutakin. Eli tässä on nyt sykitty joulukuusta tähän päivään asti ihan kunnolla.

Koska tykkään laittaa asioita exceliin, kokosin kaksi piirakkaa. Tässä ensimmäisessä olisi vapaan, työn ja unen jakautuminen, jos työskentelisin vain pääduunissani. Harmaat ovat työtä ja työmatka-ajoa (olen päivässä tunnin verran autossa), vihreä vapaa-aikaa ja sininen untapalloon.

Piirakassa on siis koko viikko sillä oletuksella, että unta on 8 tuntia yössä, eikä ylitöitä tehdä.
Toiseen piirakkaan laskin keskiarvot tämän vuoden yhdeksältä ensimmäiseltä viikolta, eli miten työni jakautuivat oikeasti. Unen määrän pidin vakiona, sillä jos en nuku kahdeksaa tuntia yössä, tulen varmasti ottamaan päiväunet korvatakseni puutteellisen unen. Tämä eroaa siis sillä, että harmaita työhön viittaavia lohkoja on enemmän ja vapaa-aikaa vähemmän.

Eihän ero näiden piirakoiden välillä näytä kovinkaan isolta, työn osuus viikossa on keskimäärin 55,6 tuntia, eli vajaat 19 tuntia teen muuta työtä päätyöni lisäks, keskimäärin. Jonain viikkona teen ekstraa vain 6 tuntia ja toisena 30. Eli en juuri mitään. Vitsi.

Helmikuussa, siis koko helmikuun aikana, minulla on vain yksi vapaapäivä. Se oli viime viikon sunnuntai. Se oli ihana päivä. Tammikuussa minulla oli vapaapäiviä kokonaiset viisi, eli ei tässä vielä pääse sädekehää kiillottamaan. Maaliskuussa vapaapäiviä näyttäisi tulevan ihan kunnolla, sillä olen viikon Rukalla.

Ruka on hyvä esimerkki siitä, miksi edes teen näin montaa työtä, pidän vapaasta! Olen siis valmis uhraamaan normiviikkojen tunteja lisätöihin, että voisin olla mahdollisimman paljon lomalla yhteen menoon vuoden aikana. Päätyöni lomat ovat jo käytetty, eli Rukaviikko on palkatonta. Ja se on ihan ok. Aina, kun työpaikalla on ollut mahdollista vaihtaa lomarahat vapaaksi, olen ne myös vaihtanut.
Eli jos tarkastelisin piirakkakuvia koko vuoden ajalta, olisi vapaan osuus varmasti nykyistä suurempi ja töiden osuus vastaavasti pienempi. Mutta just nyt viiden viikon kesäloman ajattelu ei saa minua jaksamaan paremmin. Sanoisin että kolme viikkoa jaksaa sykkiä, sitten on pakko saada yksi vapaapäivä.

Kolmen työn yhteensovittaminen ei onnistuisi mitenkään elleivät molemmat työnantajani ja lomituspaikkani olisi niin joustavia, kuin ovat. Kiitos siis heille tämän mahdollistamisesta! Päätyössäni minulla on liukuva työaika, kauppaduuniin voin toivoa vapaapäiviä ja ne on ainakin tähän asti aina toteutunut. hätätilanteessa olen aina onnistunut vaihtamaan vuoron jonkun toisen kassan kanssa, mutta vain äärimmäisessä hädässä yritän hankkiutua vuorostani eroon. Lomituspaikkani kanssa sovitaan lomituspäivät hyvissä ajoin etukäteen, sinne tarvitsen kuukauden varoitusajan.

Pelkästään työnantajien jousto ei riitä sille, että voin tehdä näin. Rakas mieheni (aka Muulin toinen omistaja) pitää kodistamme huolta ja huolehtii kissojen ruokinnasta. Itselleni jää kissojen hiekkalaatikkojen putsaus. Olemme sellaisia kummallisia tyyppejä, että viihdymme omien harrastustemme parissa. Mieheni viihtyy autotallissamme, hän laittelee siellä autoaan ja minä taas omalla tallillani. Tai siis nyt niin kauan kun Muuli on koulutuksessa, olen lähinnä töissä.

Sen sijaan, että nauttisin vain viikonlopun vapaista, olen oppinut nauttimaan pienemmistäkin jutuista. Nautin ihan suunnattomasti sellaisesta arki-illasta, kun tarvitsee korkeintaan käydä kaupassa ja tehdä ruokaa. Nautin viikonloppuisin niistä työaamuista, kun vuoro alkaa vasta kymmeneltä, eli voin nukkua pitkään.

Ja sitten jos minulla sattuu olemaan kokonaan vapaa viikonloppu jostain syystä, se tuntuu oikeasti lomalta eikä itsestäänselvyydeltä! Tätä oppii arvostamaan vasta sitten, kun on sykkinyt useamman vuoden yhdellä vapaapäivällä viikossa.

Jos ja kun kalenterissa on ihan kokonainen puhdas vapaapäivä, en järjestä siihen juuri mitään ongelmaa, olen vain ja nautin tekemättömyydestä.

Päätyöni siistissä sisätyössä ei ole kovin fyysistä, mutta kauppaduunin kuuden tunnin iltavuorossa saa jo päivän askeltavoitteen täyteen lomitushommista puhumattakaan. Lomituspäivinä askelmittariin kilahtaa 30-40 000 askelta. Ehkä olen siis myös terveempi, koska en harrasta liikuntaa noin muuten.
Miksi teen tätä? No kuulkaas ihan rahan takii. Eläisin ja hoitaisin Muulin ihan päätyöni palkalla, mutta silloin rakas toinen harrastukseni, lomailu, kärsisi kovasti.

Lomitusmesta

Nythän tämä menee vielä hyvin, kun Muuli on koulutuksessa. Ja sen varaan tässä olen laskenutkin. Kun Muuli tulee takaisin, siirryn kaupalla tekemään vain yhtä vuoroa viikossa, sen pitäisi mennä ihan tosta vaan. Toiminimihommiakaan ei kesällä pitäisi olla, koska hevoset ovat laitumilla eikä lomittajaa kannata tuhlata noin kevyisiin hommiin.

Mutta jos blogi hiljenee ilman ennakkovaroitusta, löytynen Kellikseltä.

Lue lisää

Näin perustin toiminimen ja työskentelen sivutoimisena yrittäjänä palkkatyön rinnalla

Kaisa Määttänen Tmi palveluksessanne! Kuva: Peppiina Tukkila

Perustin marraskuun 2017 alussa oman toiminimen, jonka alla on tarkoitus tarjota tallilomituksia ja muuta pientä. Kokosin tähän postaukseen asioita siitä, miten homma hoitui (vai hoituiko) ja miten hoidan laskutuksen ja kirjanpidon. Eniten päänvaivaa tuotti työtulon määrittäminen YEL-vakuutuksen varalle (jota en ole ottamassa) ja se, miten alvien kanssa toimitaan, kun en ole arvonlisäverovelvollinen. Etukäteen pelkäsin eniten veroilmoituksen täyttämistä, mutta se ei ollutkaan vaikeaa.

Tämä postaus ei ole alan ammattilaisen tarkistama ja kerron asiat, kuten olen ne itse ymmärtänyt. En siis ota mitään vastuuta tekstistäni ja Sinun kannattaa tarkistaa faktat vielä itse, jotta voit varmistua siitä, että olemme ymmärtäneet asian samalla tavalla. Kirjoitin postausta sitä mukaa, kun uusia asioita tuli eteen ja ratkoin niitä parhaani mukaan. Kokosin postaukseen kaiken toiminimen perustamiseen liittyvät asiat perustamisilmoituksesta veroilmoitukseen.

Asiat eivät välttämättä ole kronologisessa järjestyksessä, mutta kirjoitin toisiinsa liittyvät asiat peräkkäin. Postaus on pitkä, joten sitä kannattaa ensin silmäillä otsikkotasolla läpi ja lukea vain itseään kiinnostavat kohdat.

Yrityksen suunnittelu ja perustamisilmoitus

Toiminimelleni ilmeni tarvetta, kun tutulla maatilalla oli lakisääteisiä lomituspäiviä käyttämättä kuluvalta vuodelta. Lomituksen voisi hoitaa vain henkilö, joka on ennakkoperintärekisterissä ja se taas vaati yrityksen perustamista. Minulla oli jo tässä kohtaa tieto, että arvonlisäverovelvollisuuden raja on 10 000 ja päätin, että se onkin maksimi työmäärälleni. Prosessin edetessä selvisi vielä, että toinen huomioon otettava asia on YEL, kun laskee sitä, kuinka paljon työtä voi tehdä.

Toiminimen luonti lähti siitä, että kirjauduin 1.11.2017 YTJ:n palveluun pankkitunnuksillani ja perustin toiminimen Kaisa Määttänen Tmi. Samalla maksoin verkkopankissa 75 euron maksun perustamisilmoituksesta. Toiminimi ei ole ihan heti vielä olemassa, mutta 6.11.2017 se oli hyväksytty ja sain siitä vahvistuksen. Y-tunnuksen sain heti perustamisilmoituksen jälkeen ja se on 2866427-1. Nyt yritykseni näkyy YTJ:n yritystiedoissa.

Toimiala

Toimiala ilmoitetaan erikseen sekä Kaupparekisteriin että Verohallinnolle. Kaupparekisteriin voi kirjoittaa vapaata tekstiä (minä laitoin "eläinten hoito") ja Verohallinnolle on etsittävä oikea toimiala heidän listaltaan (minulla 01620 Kotieläintaloutta palveleva toiminta).

PRH neuvoo sivuillaan välttämään Kaupparekisteriin ilmauksia "kaikki laillinen liiketoiminta". Suora lainaus PRH:n ohjeista liittyen toimialaan "Nykyään toimiala voidaan ilmoittaa ns. yleistoimialana kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. PRH suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän toimialan, koska laaja toimiala tai yleistoimiala saattaa vaikeuttaa toiminimen rekisteröintiä." Tein siis työtä käskettyä. Harmikseni huomasin, että yrityksen alan vaihtaminen jälkikäteen muutosilmoituksella muotoon "eläinten hoito ja muu laillinen liiketoiminta" maksaa 40 euroa, jäi tekemättä.

Verohallinnolle sen sijaan on valittava listalta yrityksen tarkka päätoimiala, eli se, millä toimii eniten. Omalla kohdallani se on helppo, sillä lomitus on heidän taulukossaan ilmoitettu olevan koodilla 01620. Valitsin siis sen. Verohallinnolle ei voi laittaa yleistoimialaa eli "kaikki laillinen liiketoiminta", vaan verottajan kanssa on oltava tarkka.

Vaikka yrityksen päätoimiala olisikin valittu tarkasti, voi sen lisäksi tehdä muutakin, kunhan eniten toimii kyseisellä päätoimialalla.

Toimialoista on selitetty kansantajuisesti tällä sivulla.

Rekisterissä näkyvät kaikki yrityksen yhteystiedot. Aluksi siellä näkyi myös puhelinnumeroni, koska luulin sen olevan pakollinen tieto. Myöhemmin poistin sen. Koska yritystoimeni on pientä, en perustanut yritykselle omaa sähköpostiosoitetta tai hankkinut omaa puhelinnumeroa.

Ennakkoperintärekisteri

Yrittäjälomittajan on oltava ennakkoperintärekisterissä. Sen takia valitsin yritysmuodokseni toiminimen sen sijaan, että toimisin kevytyrittäjänä vaikkapa Ukko.fi:n tai Osuuspankin kevytyrittäjyyden sijaan.

Ennakkoperintärekisteriin ilmoittaudutaan YTJ:n sivuilla kohdasta Muutosilmoitus. Siinä samalla voi ilmoitautua arvonlisäverovelvolliseksi, itse en sitä tehnyt. Lomakkeella valitaan myös yrityksen päätoimiala, joka itselläni on 01620 Kotieläintaloutta palveleva toiminta.

Nyt tulee hauska juttu. Vaikka ensimmäinen tilikausi voi olla enintään 18kk ja olin etukäteen ajatellut sen olevan 1.11.2017-31.12.2018, eli 14 kuukautta, ei se onnistukaan, jos päätoimiala on 01620. Ensimmäisen tilikauteni on siis oltava 1.11.2017-31.12.2017, eli kaksi kuukautta. Tämän sain tietää vasta YTJ:n palvelussa sähköistä muutoslomaketta Verohallinnolle täyttäessäni. Lomake antoi herjaa, eikä päästänyt eteenpäin, ennen kuin valitsin ensimmäiseksi tilikaudeksi 2 kuukautta.

Pankkitili ja rahaliikenne

Toiminimelle kannattaa avata oma pankkitili, sillä se helpottaa kirjanpidossa, kun yrityksen tulot ja menot ovat saman tilin alla sen sijaan, että oma henk.koht. yksityistili olisi käytössä. Pankit myyvät toiminimille oikein mielellään yritystilejä, joissa on paljon kalliimmat palvelumaksut kuin yksityistileissä. Toiminimellä on kuitenkin täysi oikeus avata verkopankissaan vain toinen yksityinen oma tili. Sen voi ainakin omassa pankissani tehdä verkkopankkitunnuksilla, eli asiointia pankissa ei vaadita.

Itselläni tilitapahtumia niin vähänlaisesti vuodessa, etten avannut omaa pankkitiliä toiminimelle vielä ensimmäisenä vuonna. Tositteita tulee vuoden aikana luultavasti enintään 20, joten ne on helppo pitää järjestyksessä.

Mitä tarkoittaa se, että ei ole alv verovelvollinen?

Käyttövapaa kuva Pixabaysta

Tähän oli todella vaikeaa löytää mitään rautalangasta väännettyä. Minun kohdallani tämä kuitenkin tarkoittaa sitä että:

• Kun laskutan vaikka 6 tunnin työstä á 25e, laskutan asiakkaalta 150e Alv. 0%. Asiakas maksaa minulle 150 euroa.
• Voin ostaa itselleni vaikkapa työhousut, jotka maksavat 100 euroa + alv, eli yhteensä 124 euroa. Voin vähentää 124 euroa toiminimen verotuksessa.
• Kirjanpidossa en merkkaa alveja erikseen, vaan käsittelen aina kokonaisia summia.
• Laskuun merkitsen, että Alv. 0% ja kirjoitin vielä laskun loppuun "Alv 0%, syynä vähäinen liiketoiminta"

Alvin kanssa pitää olla tarkkana, sillä jos vuoden aikana 10 000 euroa ylittyykin, tulee ylitys kalliiksi, koska alvit pitää maksaa jälkikäteen. Asiakkaathan eivät ole alvia minulle maksaneet, joten kaivan omaa kuvettani ja maksan oppirahoja. Arvonlisäverovelvolliseksi saa ilmoittautua, vaikka tulot jäisivätkin alle 10 000 euroa kuussa, se voi hyödyttää yrittäjää esimerkiksi isompien hankintojen kohdalla.

Arvonlisäverovelvollisuus ei siis tuo yrittäjälle kuluja, ellei unohda tehdä ilmoituksia ajoissa tai maksaa laskuja ajoissa.

YEL - Yrittäjän eläkelaki, raja 7 645,25e vuodessa (2017) / 7656,26 (2018)

Yrittäjien puheissa vilahtelee usein "yellit sitä ja yellit tätä". Kun me päivätyössä käyvät kartutamme eläkettä ihan "itsestään" ja sen maksuista huolehtii työnantaja, maksaa yrittäjä itse YELinsä. Sen määrän voi arvioida itse ja minimi on noin 1840 euroa vuodessa, uusi yrittäjä saa alussa alennusta.
Minun kaltaiseni sivutoiminen yrittäjä ei YELiä joudu välttämättä maksamaan. Vuosirajana on 7 645,25 euroa työtuloa (vuonna 2017). Vuosiraja vuonna 2018 on 7656,26 euroa.

Tämä työtulo on siitä kovin hauska, että se ei liity siihen, mitä yrittäjä laskuttaa asiakkailtaan. Kysyin asiaa Eläketurvakeskukselta ja lakipuolelta vastattiin minulle "Työtulon on vastattava sellaista palkkaa, joka olisi kohtuudella maksettava, jos tilallesi palkattaisiin yhtä ammattitaitoinen työntekijä tai sitä korvausta, jonka muuten voidaan katsoa vastaavan tekemääsi työtä. Se ei tarkoita laskutettavaa rahasummaa." Kokoaikaisen lomittajan keskipalkka vuodessa on 30 500 euroa, joka tekee tuntipalkaksi noin 17 euroa. Tämä summa näkyy Työeläkelakipalvelun sivujen dokumenteissa, eli sen perusteella oman työpanoksensa voi laskea luotettavasti.

Jos siis Työeläkelakipalvelun mukaan lomittajan tuntipalkka on 17 euroa, voi vuodessa tehdä tunteja 449. Se, mitä lomituksesta laskutan oikeasti, ei liity YELin määrittelyyn millään lailla. 449 tuntia lomitusta 26 euron tuntipalkalla onkin jo 11 674 euroa! Toki tässä kohtaa alv-raja ylittyy, mutta voin tehdä ihan huoletta lomitusta 10 000 euroon asti vuodessa ja olla maksamatta YELiä tai olematta arvonlisäverovelvollinen

Eläketurvakeskus tai työeläkelakipalvelu ei auta työtulon määrittämisen kanssa, vaan jos ei ole varma omasta työtulon määrästä, on oltava yhteydessä johonkin työeläkettä tarjoavaan eläkelaitokseen.

Yhden- vai kahdenkertainen kirjanpito

Kirjanpitotavaksi valitsin yhdenkertaisen kirjanpidon kaksinkertaisen kirjanpidon sijaan. Yhdenkertainen on helpompi tehdä, kun kirjanpitoon merkitään suoritukset ihan vain sen mukaan, milloin rahaa on mennyt tai tullut pankkitilille. Yhdenkertaisessa kirjanpidossa ei tarvitse miettiä debettiä ja credittiä ollenkaan, senkun listaa tulot ja menot exceliin allekkain omiin sarakkeisiinsa. Jos kaikki maksut menevät pankkitlin kautta, on kirjanpito helppo tehdä tiliotteesta. TOSIN se ei riitä, että tapahtumasta on todiste tiliotteella, jokaisesta maksusta on oltava myös joku todistusaneisto, eli joko lasku tai kuitti. Kun siis teen asiakkaalle laskun, tulostan sitä kaksi kappaletta ja jätän toisen itselleni kirjanpitoa varten.

Tositteet saisivat olal nykyään myös sähköisessä muodossa, mutta omalla kohdallani tositteita on niin vähän vuoden aikana, että tulostan/kopioin kaikki.

Ja kun ostan kaupasta työhanskat, säästän kuitin kirjanpitoa varten. Kuitit kannattaa muuten aina kopioida, sillä kuittien "muste" haalistuu ajan kuluessa lukukelvottomaksi. Kuittiin kannattaa vielä kirjoittaa selite, että mitä tuotetta on ostettu, miksi, summa ja päivämäärä. Nämä siksi, ettei päivämäärää tarvitse tihrustaa mahdollisesti huonosti kopioituneesta kuitista.

Yhdenkertaista kirjanpitoa saavat käyttää toiminimiyrittäjät, mutta myös muut yritysmuodot "jos laissa määritellyt edellytykset täyttyvät". (Lähde: Vero.fi). Koska itse olen toiminimiyrittäjä, en lähtenyt selvittämään, millä muullakin yritysmuodolla saisi olla yhdenkertainen kirjanpito.
HUOM! Jos laskua ei ole maksettu saman kalenterivuoden aikana eräpäivästä huolimatta, se on merkittävä veroilmoituksessa myyntisaamisiin! Itselleni kävi näin heti ensimmäisenä tilikautena, kun kumpaakaan kirjoittamaani laskua ei oltu maksettu eräpäivään mennessä! Myöhemmin selvisi, että olin osoittanut lomituslaskuni väärälle taholle, laskun saaja ei siis ole kunnan lomatoimisto vaan tilallinen. Tein laskun uudestaan ja asia on kunnossa.

Tällaiset vuoden yli menevät maksut ovat ainoa kerta, jolloin yhdenkertaisen kirjanpidon tekijän on merkittävä jotain kaksinkertaisen kirjanpidon tapaan.

Vero.fi on selittänyt sivullaan melko kansantajuisesti kirjanpitoasioista.

Lyhyt tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus

Kahden kuukauden pituinen tilikausi tekeekin yrittämisestä hieman haastavampaa. Arvonlisäverovelvollisuuden raja on 10 000 euroa vuodessa. Jos tilikausi on tuota lyhyempi, arvioidaan velvollisuutta täysien toimintakuukausien perusteella. Toiminimeni vahvistettiin vasta 6.11., joten ensimmäinen täysi kuukausi on joulukuu. Jos laskutan vuonna 2017 loppuun mennessä 834 euroa, lasketaan sen keskiarvo koko vuoden tuloiksi, joka on 834 x 12 = 10 008, eli on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi. Jos laskutan 833 euroa, jään rajan alle.
Homma on siis harvinaisen selvä, vuonna 2017 saa laskuttaa vain 833 euroa.

Lyhyt tilikausi tarkoittaa myös sitä, että teen tarvittavat paperityöt ja ilmoitukset jo vuoden 2018 alussa. Olin ajatellut, että ne tulevat vastaan vasta vuoden 2019 alussa ja siihen asti saan vain talletella laskuja ja kuitteja mappiin.

Kirjanpitäjä sivutoimiselle yrittäjälle?

Kun selvittelin kaikkia kirjanpito- ja verojuttuja, tuli mieleen, että kirjanpitäjä olisi tosi hyvä idea. Hän tekisi puolestani kaiken ja antaisi vielä ohjeet kaupan päälle. No mitä se lysti sitten maksaa? Tässä esimerkkejä erään yhden naisen kirjanpitotoimiston sivuilta: Aloitustoimet 100 euroa (uudelle asiakkaalle kertamaksu), 50 euroa kuussa, kun tositteita alle 10 ja tilinpäätös toiminimelle 150 euroa sisältäen veroilmoituksen. Näillä summilla yritykseni ensimmäinen tilikausi (2kk pituinen) maksaisi minulle 300 euroa, jos tositteita on molempina kuukausina. Kun ensimmäisen tilikauden aikana (2kk) laskutan arviolta 700 euroa, tulisi kirjanpito minulle ihan liian kalliiksi.

Vaikka seuraavana vuonna veisin kaikki kuitit ja laskut vasta joulukuussa kirjanpitäjälle, maksaisi kirjanpito toiminimelleni aina jatkossa 200 euroa, sisältäen tilinpäätöksen ja veroilmoituksen.
Tilinpäätös ei muuten ole enää mikroyrityksille pakollinen (toiminimet ovat melkein aina mikroyrityksiä), joten tilinpäätöksestä ei tarvitse maksaa. Tilitoimisto Relipen sivuilla oli asia selitetty kansantajuisesti. Mutta veroilmoitus maksaa sitten myös erikseen.

Kirjanpito itse tehden?

Näillä kirjanpidon summilla ei näin vähän laskuttavan kannata kirjanpitäjää hankkia, jolloin kirjanpito on tehtävä itse. Olen itse koulutukseltani merkonomi sekä liiketalouden tradenomi niin "pitäishän mun nää jutut tietää". No en tiedä, onneksi Google on kaveri. Ihmettelen, miten olen ikinä saanut molemmista oppilaitoksista paperit ulos.

Olen tehnyt Suomen Aasiyhdistyksen kirjanpitoa jo monena vuonna ilmaisella Tappio ohjelmalla. Ohjelma on vanha, yksinkertainen mutta oikein toimiva. Se tulostaa taseet ja tilinpäätökset hienosti ohjelmaan vietyjen tapahtumien perusteella. Aasiyhdistyksen kirjanpito on kuitenkin jotenkin yksinkertainen ja helppo, vaikka se tehdäänkin kaksinkertaisena.

Oman toiminimen kirjanpidolle kaavailin myös Tappiota, mutta tapahtumien vähäisen määrän takia latasinkin netistä Zervantin sivuilta valmiin yksinkertaisen Excel-taulukon. Sen voi ladata täältä.
Laskutuksen hoidan ihan omin pikkukätösin ja kirjoitan laskun Wordissa. Laskut on numeroitava juoksevasti ja itse päätin aloittaa numeroinnin alusta aina vuoden vaihtuessa. Laskun numero on siis tyyliin 01/2017. Laskuja tulostan kaksi kappaletta, joista toinen jää omaan kirjanpitooni ja toinen menee maksajalle.

Tositteet (eli laskut ja kuitit ym) on säilytettävä kuusi vuotta tilikauden päättymisestä. Saan siis heittää vuoden 2017 tositteet roskiin 1.1.2024. Tilinpäätös on kuitenkin säilytettävä 10 vuotta, mutta sitähän eivät mikroyritykset joudu tekemään. Tositteet saavat olla paperilla tai sähköisesti. Itse olen kovin vanhanaikainen ja säilytän ne paperisina.

Vähennettävät kilometrit

Koska toimialani on tallilomitus, on ilmiselvää että autolle on tarvetta. Talli ei todellakaan sijaitse naapurissa. Jos ajaisin autollani yli 50% toiminimen ajoa, saisin vähentää auton muitakin kuluja, mutta näin ei kohdallani tule tapahtumaan. Ajan kuitenkin päivittäin 70 km päätoimeni työmatka-ajoa ja yksi lomituspäivä taas on 136 km. Lomituspäiviä tulee olemaan jatkossa vain noin 20 vuodessa, joten niitä on murto-osa kaikesta ajostani.

Soitin verottajalle, joka oli sitä mieltä, että kaikesta ajosta on pidettävä ajopäiväkirjaa. Veroilmoituksen täyttöohjeissa kerrotaan kuitenkin että "Ajopäiväkirjan vaihtoehtona voidaan antaa muu selvitys, jos kyse on yksittäisestä matkasta tai vähäisistä ajomääristä. Selvityksen sisällön tulee vastata ajopäiväkirjaa. Älä lähetä ajopäiväkirjaa veroilmoituksen liitteenä. Lähetä se vain, jos Verohallinto pyytää sitä erikseen."

Tulkitsen oman yritystoimintani vähäisiksi ajomääriksi, jolloin voin suoraan pöytäkalenterista katsoa lomituspäivien määrän ja laskea niiden perusteella yritystoimintaan liittyvät ajot. Muun elämän ajon pystyn helposti arvioimaan myös kahden kuukauden ajalta.

Yritystoimintaan liittyvät kilometrit ilmoitan yrityksen omalla veroilmoituksella, kun palkkatyöni kilsat ilmoitan omalla henkilökohtaisella veroilmoituksellani.

Vähennettävät muut asiat

Yrityksessä on luonnollisesti aina jonkin verran menoja, ja yritystoimintaan liittyvät menot saa vähentää. Jos yritykseen tulee vuoden aikana 3000 euroa rahaa, mutta olen ostanut yritykseen tarpeellista tavaraa 1000 eurolla, maksan veroja vain 2000 euron osasta.
Mutta.

Verottajan ohjeita voi tulkita kovin monella tavalla. Vero.fi kertoo seuraavaa:
"Verovelvollisen työssä tai virassa käyttämästä vaatetuksesta aiheutuneet menot ovat yleensä elantokustannuksia, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Työvaatteista voidaan myöntää verotuksessa vähennystä silloin, jos työpukua ei voi käyttää muuten kuin työtehtävissä tai jos vaatetusmenot ovat olennaisesti tavanomaista suuremmat sen vuoksi, että työ kuluttaa vaatetusta erityisen paljon tai työ on erityisen likaista."

Pidän lomitustyötä ainakin omasta mielestäni erityisen likaisena ja varsinkin kengät ja hanskat kuluvat. Turvakengät ovat tietenkin hankintalistallani, mutta muut vaatteet ovatkin sitten kysymysmerkillä. Mielestäni tallityö on likaista ja vaatteita kuluu, joten sen perusteella voin vähentää myös ostamani työhanskat.

Ammattilehdet ovat vähennyskelpoisia, eli voisin tilata itselleni Hevosurheilun ja saisin sen vähennyksiin. En kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä tilaa mitään lehtiä, enkä tilaa mitään vain siksi, että saisin sen vähennyksiin.

Ensimmäisen tilikauden ajalta minulla on vähennettävää yrityksen perustamisilmoitus, yhdet työhanskat, vastuuvakuutus ja paperikalenteri. Olen vanhanaikainen ja tykkään fyysisestä kalenterista. Toimistotarvikkeet saa vähentää ja kalenteri on sellainen. Laitan vähennyksiin myös 10 euroa kuusssa puhelinlaskustani (puhelinlaskun koko summa on 25 euroa kuussa).

Veroilmoitus

Eniten tässä tuoreessa yritystoiminnassa jännitti etukäteen veroilmoituksen täyttö! Mutta ei se ollutkaan kovin vaikeaa, kun tapahtumia oli niin vähän. Täytin lomakkeen harjoitusmielessä heti tammikuun alussa, vaikka lopullisen lomakkeen tulenkin jättämään netin kautta hieman myöhemmin.
Täyttöohjeet olivat hyvät ja kansantajuiset, vaikka minulla olikin hieman etua siitä, etten ole ihan ummikko kirjanpitoasioissa.

Tuore toiminimiyrittäjä, puhelimesi soi joka päivä! Sinua yritetään kusettaa.

Ehei, asiakkaat eivät sinulle soittele, vaan saat puheluita erilaisista yritysrekistereistä. Ensin he varmistavat, että puhelimessa on yrityksen vastuuhenkilö, sitten tsekkaavat että osoite, puhelinnumero ja toimiala täsmäävät heidän oman rekisterinsä tietoihin. Sitten he kertovat, että heillä on rekisterissään tiedot Suomen kaikista yrityksistä ja sanovat "eikö olisi hyvä, jos sinunkin tietosi olisivat täällä". Tuohon jos satut vastaamaan jotain myönteistä, on asia selvä ja lasku tulee sitten myöhemmin kotiin.

Sinua siis laskutetaan siitä, että yrityksesi tiedot ovat jossain hälläväliärekisterissä, vaikka ne löytyvät Googlella tai Fonectasta. Älä siis lähde mukaan näihin!

Vältettäviä firmoja ovat ainakin Suomen Yritysrekisteri

HUOM! Voit välttää tämän kaiken kun et tee kuin minä, ja ilmoita numeroasi YTJ:ssä. Jätä numero ilmoittamatta, se ei ole pakollinen tieto! Jos kuitenkin mokasit, saa numeron rekisteristä pois muutosilmoituksella, ihan ilmaiseksi.

Minulle soitettiin myös Järvenpään yrittäjistä ja tarjottiin jäsenyyttä. Rouva puhelimessa ymmärsi kuitenkin hyvin kun sanoin, ettei minun kannata näin vähän laskuttavana sivutoimisena yrittäjänä maksaa 157 euron jäsenmaksua. Enhän oikeastaan edes kaipaa uusia kontakteja tai asiakkaita. Tämä puhelu ei siis ollut kusettamista, ja päätoimisena yrittäjä liittyisin ehdottomasti mukaan!

Ennakkoverot

Soitin verottajalle, kun halusin selvyyttä sivutoimisen yrittäjyyden verotusasioihin. Kerroin, etten halua maksaa mitään ennakkoveroja, vaan toivon, että toiminimen verot menisivät mukavasti palkkatöideni verokorteilta korotetun veroprosentin muodossa. Virkailija laski yhteen palkkatyöni arviodut tulot ja yritystoiminnan arvioidut tulot ja laittoi postissa tulemaan uuden verokortin. Nyt minun ei tarvitse maksaa ennakkoveroja ollenkaan!

Veroprosenttia ei kuulemma kannata itse nostaa, koska yritystoimintaa verotetaan "eri tavalla". En kysynyt, että onko verotus kovempaa vai matalampaa mutta oma veroprosenttini kuulostaa ihan siltä samalta, kuin jos tienaisin sen 4000 euroa vuodessa enemmän. Eroa tuleekin varmasti vasta sitten, kun yritystoiminta on isompaa. Itsehän tienaan lähinnä taskurahoja.

Päätoimisen yrittäjyyden kohdalla yrittäjä arvioi vuositulonsa ja makselee ennakkoveroja sen mukaan. Jos tuloja onkin vähemmän, saa palautuksia ja jos enemmän, tulee mätkyjä. Toiminimiyrittäjän kohdalla verotoimisto yhdistää yhteen minun henkilökohtaisen veroilmoitukseni (jossa ilmoitan palkkatyön vähennykset, mm kodin ja työpaikan väliset matkakulut) sekä yrityksen veroilmoituksen. Saan varmasti palautukset/mätkyt oikein sitten seuraavana vuonna.

Olen niitä tyyppejä, jotka antavat mielellään ilmaista lainaa valtiolle. Pidän siis enemän isoista palautuksista kuin pienistä mätkyistä. Veronpalautukset ovat omalla kohdallani myös hyvä tapa saada rahaa säästöön.

Vakuutukset

Lomittajalla tuli ainakin ennen olla oma vastuuvakuutus, joten soitin Pohjolaan (jossa meidän muutkin vakuutukset ovat) ja kysyin vakuutuksista. Minua kiinnosti erityisesti vastuvakuutus ja tapaturmavakuutus, sillä voihan käydä niinkin, että saan hevoselta monoa ja loukkaan itseni. (Jos taas kaadun Avantilla ja jään sen alle, menevät vahingot Avantin pakollisesta liikennevakuutuksesta.) Otin toiminimelleni Pohjolasta vastuuvakuutuksen, joka maksaa noin 200 euroa vuodessa.

Tapaturmavakuutuksia minulta löytyy jo kolme kappaletta, on ihan oma Pohjolassa ja lisäksi molemmat työpaikkani tarjoavat vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Soitin vielä päätyöni palkkikseen ja kysyin, että mites sairausajan palkka, jos loukkaannun toiminimihommia tehdessäni. Sieltä kerrottiin, että sairauslomassa ei ole "eroa", että oliko tapaturma sattunut toiminimen alla työskennellessä tai vaikkapa laskettelurinteessä vapaa-ajalla.

Mikä fiilis?

Taas mennään rahan takii. Kuva: Minttu Koponen/ Aaveen.net, editointi omaa käsialaani.

Periaatteessa toiminimen perustaminen oli helppoa jos tietää mitä tekee. Minähän en tiennyt, joten tästä tuli vähän hakuammuntaa. Esimerkiksi YEL tuli tietooni vasta, kun toiminimi oli perustettu, tai siis se, mikä on sen raja jne. Sitähän on maksettava sivutoimisena yrittäjänä jos raja ylittyy, minun kohdalani se ei ylity.

Puheluiden määrä yllätti. Uutta yrittäjää yritetään kusettaa kaikin mahdollisin keinoin, onneksi tiesin jo etukäteen näistä yritysrekistereistä, joten osasin kieltäytyä napakasti. Yhtään laskua en ole niiden tiimoilta saanut.

Jotenkin silti tuntuu välillä siltä, että olen unohtanut jotain tai että teen jotain pahasti väärin. Minusta ei ikinä olisi päätoimiseksi yrittäjäksi, enkä sellaisesta haaveilekaan. YEL-rajan alle jäädessäni jää minulla vuodessa heti vähintään 1800 euroa enemmän käteen kuin kokoaikaisella yrittäjällä ja eläkettä kertyy silti koko ajan päätoimen palkasta.

Lue lisää