tiistai 22. kesäkuuta 2021

Uusia tuulia heinäkuulle, Muuli lähtee koulutukseen!

Kuvatilanne on heikohko, joten mennään vähän vanhemmalla materiaalilla
Kolme vuotta sitten Muuli palaili puolen vuoden koulutusjaksolta Sonkajärveltä, joten on kai aika miettiä uutta koulutussettiä.

Tällä kertaa kyseessä ei ole mikään puolen vuoden elämän mittainen treeni, vaan pelkästään kuukauden mittainen pätkä Lempäälässä Outi Aihkisalon tallilla, Ahasossa. Linkistä avautuu Instagram-tili.

Juttelin tallin työntekijän Kitin (@aasinpotkima) kanssa Instan kautta niitänäitä koulutusasioista ja siitähän se ajatus sitten lähti. Olin miettinyt aina välillä Muulille ajokoulutuspaikkaa, koska tiedän etten itse saa sitä ajolle ja homma vaatisi melkoista paneutumista ja pitkäjänteisyyttä muutenkin. Näitä minulta ei juurikaan löydy. Lisäksi tallillamme on ajoharjoitteluun vain ratsastuskenttä, turvallista hiekkatietä ei valitettavasti löydy ja katastrofi on äärimmäisen suuri, jos Muuli rysäyttäisi kärryjen kanssa hevostarhat kumoon.

Mielikuvani itseni toteuttamasta ajokoulutuksesta on siis juuri tämä, se lähtee lapasesta kärryineen päivineen ja tekee suurta vahinkoa. Itseään se saakin rikkoa, mutta puitteet pitäisi pitää ehjinä.

Tallillamme on menestyksekkäästi opetettu nuorisopuolta ajolle, juurikin siinä ratsastuskentällä, mutta ehei, Muuli pääsisi kentän aitojen läpi liian helposti karkuun. Myönnän myös itse suoraan että etenen yleensä asioissa liian nopeasti. Kuvittelen, että asia X on Muulille ok ja se on siedättynyt siihen ja siirryn liian nopeasti vaikeammalle tasolle. Silloin muulieläin tuppaa poistumaan paikalta.

Ja varmaan varsinkin ajokoulutuksessa kaikki vaiheet pitäisi tehdä niin ettei niissä ole tippaakaan jännitystä ja Muuli pysyy rentona koko ajan. En tiedä miten saisin sen itse rennoksi jos se jännittyy jo siinä kohtaa kun haen sen tarhasta ja laitan riimun päähän. Se siis puhaltaa siinä kohtaa aina sieraimet aavistuksen suurempana, vaikka käveleekin vastaan ja seisoo paikoillaan riimun pukemisen ajan.

Mietin tätä koulutusasiaa aika pitkään ja pyysin Kitiä ilmoittamaan kun mun on pakko ilmoittaa päätöksestäni. Toukokuun lopussa viestiä sitten tuli että nyt pitäisi buukata heinäkuun koulutuspaikka jos olen siitä kiinnostunut ja päätös oli selkeä, Muuli lähtisi sinne kesä-heinäkuun vaihteessa.

Tässä kohtaa olin tosin jo löytänyt siitä pari muutakin koulutustarvetta, lastautuminen ei ole ollut sillä koskaan mitenkään erityisen verissä mutta se on saatu sinne välillä kävelemään suoraan ja muina kertoina ei niin suoraan, mutta aina ollaan vartissa oltu kyydissä. Muuli kuitenkin jännittyy lastaustilanteessa melkoisesti ja välillä on haasteita taluttaa se avoinna olevan trailerin ohi, Muuli nimittäin lähtee siinä kohtaa herkästi käsistä = se pelkää.

Niin, mistäköhän ne kaikki pelot tulevat, että Muuli voi lähteä handulista? Kuva: Emmi Jormanainen
Toinen ongelma muistui mieleen röntgenkuvia ottaessa, Muulihan oli tosiaan saanut piikkitraumat ja sen rauhoittaminen suoneen oli aikamoinen taistelu. Joten pyysin vielä josko vähän nipistelisivät sitä. Minä pystyn sitä nipistelemään kaulalta pienen siedätyssession jälkeen, vieraskin pystyy tähän mutta kun kuvioihin otetaan neula, niin etupää kevenee kummasti. Juti on Muulin pystynyt rauhoittamaan esimerkillisesti ja yhdistin rokotuksetkin Jutin seuraavaan käyntiin (vaikka nyt ne tulevatkin 5kk etuajassa), mutta silti voi tulla tarve rokottaa tai rauhottaa sitä jonkun muun toimesta tulevaisuudessa, joten on tarpeen uudelleenkoulutella sitä asiaan.

Lempäälä ei onneksi ole niin kaukana kuin Sonkajärvi oli, joten minun on helppo ajella tallille vaikkä päiväksi oppimaan Muulin kanssa kunhan Kiti ja Outi ovat päässeet sen kanssa jonkinlaiseen alkuun. Mitään suuria tavoitteita koulutusjaksolle ei voi mielestäni asettaa, tallilla he varmasti näkevät mihin Muulista on ja mitä korjattavaa eläimestä löytyy.

Aiemmin ajokoulutuspaikkaa miettiessäni tiesin jo, että tämän voi tehdä tasan kerran ja jos se sössitään esimerkiksi pakottamalla, traumatisoituu Muuli loppuiäkseen. En kyllä usko että yksikään ravureita työkseen laitteleva olisi edes suostunut ottamaan 8-vuotiasta muulia vetelemään aisoja silmuun. Olen seurannut Ahason somepäivityksiä pitkään ja olen melko vakuuttunut siitä, että tällä tallilla Muuli ei traumatisoidu eikä sitä viedä liian kauas sen mukavuusalueelta. Kyselin toki myös paikallisilta tutuilta mielipiteitä ja yksi vastaus oli että "en ole koskaan kuullut sieltä mitään pahaa".

Lähtökohta ajokoulutukselle on se, että se jännittyy jos kärryjä vedetään sen perässä eikä sitä saa aisojen väliin seisomaan. Osasyynä saattaa toki olla sekin, että olen yleensä palkannut puomien päällä väistämisestä, mutta mukana on myös jonkin verran pelkoa ja jännitystä. Sen voisi varmaan korvata silmälapuilla (minulla on jopa sellaiset), mutta mitäs sitten jos silmälappu tai pumpulit falskaavat matkan aikana ja Muuli palautuu todellisuuteen?

No en mieti sitä, Muuli pääsee ammattilaisten käsiin, joilla on kokemusta myös ns ongelmatapauksista. Muulista tullee varmasti niin hyvä kuin mahdollista, minulle kun ei riitä että se on jännittynyt ja toimii, vaan sen pitää olla rento ja toimiva tässä asiassa.

2 kommenttia

  1. Ihanan virkistävää, että kerrot asioista, jotka on kaukana kiiltokuvista. Se en ole vain minä, jonka eläin pelkää esimerkiksi piikkejä siis. Vertaistuki paras tuki.

    Kiitos myös tuosta ekasta kuvasta. Muistin yhtäkkiä miten kiva kesä kuitenkin on, vaikka paarmat ja tää saakelin helle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai näitä on turhaa hyssytellä, vaikka jonkin verran joutuu somea kiillottelemaan jo esimerkiksi kuvanvalintavaiheessa, niin tylsäähän se olisi, jos aina kaikki menisi putkeen ja "laitettiin kärryt perään ja meni kuin vanha tekijä".

      En usko että Muuli mullistavasti koulutusjaksolla muuttuu, mutta jos edes yksi kolmesta koulutustavoitteesta onnistuisi niin katsellaan muita sitten kotona.

      Poista