keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

Muuliprojektin vinkit maastoilun kartoittamiseksi

Blogini lukijat tietänevät, että olen vannoutunut maastoilija ja Muulinkin tärkein tehtävä on toimittaa virkaansa maastossa pitkin ohjin. Ja siinä se nykyään ihan riittävän hyvin toimiikin.

Kartoitan mielelläni maastoreittejä ja olen tehnyt sitä vuosien ajan. Tallennan reitin siis jollain sovelluksella, josta vien reittitiedoston (tiedostomuoto on yleensä GPX) Google Mapsiin, johon voin koota isompaa kartastoa. Kartastoa katselemalla sieltä voi bongata lisää reittimahdollisuuksia ja voi jälkikäteen sooloilun jälkeen tarkastaa koneella että missä kuusessa sitä tuli pyörähdettyä. Ratsastaessa koen puhelimen kartat ja navigoinnin hiukan haastavaksi. Yksi vaihtoehto olisi kiinnittää pikkuinen Garmin satulannuppiin, mutta ehkei sekään palvelisi tarkoitusta riittävästi.

Olen vuosien aikana käyttänyt reittien nauhoittamiseen lähinnä Sports Trackeria ja aikaisemmin Karttaselainta. Sports Trackerin etu on kuitenkin se, että se antaa dataa ratsastuksesta muutenkin, eli kierrosajat, keskinopeuden, korkeuskäyrät jne. Sitä voi siis käyttää apuna kun treenaa vaikka matkaratsastusta. Sen kartta ei kuitenkaan ole paras jos pitäisi selvitä umpimetsästä ulos, ellei sitten ole nauhoittanut tuloreittiä ja yritä päästä samalle reitille takaisin. Siinä se on kyllä oiva apu!

Kun SportsTrackeria oikein kovasti zoomaa, saa myös pikkupolkuja näkyviin. Olettaen että joku on ne lähdemateriaaliin joskus kartoittanut. Siksi iso osa poluista "puuttuu". Maastopyöräilijät ovat käsittääkseni kovia kartoittajia joten moikataampas heille iloisesti seuraavan kerran kun tulevat maastossa vastaan!

Toinen erittäin kätevä appi nimenomaan ratsastuksen treenaukseen on Equilab, joka näyttää myös kunkin askellajin nopeuden ja kuljetun matkan, mutta se kuluttaa kokemukseni mukaan hyvin paljon akkua ja isoimpana miinuksena: ilmaisversiosta ei pysty viemään reittitiedostoa ulos, joten reitti jää pelkästään appiin eikä palvele jatkossa kuin minua eikä minuakaan erityisen hyvin.

Maanmittauslaitoksen Karttapaikka näyttää suurimmat metsäautotiet ja isoimmat polut, mutta ei mitään sen pienempiä. Karttapaikka on kuitenkin siitä hyvä (netissä oleva sivusto), että sieltä näkee kiinteistöjen ja tonttien rajat ja niiden tunnukset. Kun tunnus on tiedossa, voi soittaa Maanmittauslaitokselle ja kysyä tontin omistajan nimeä ja yhteystietoja. Tämä voi tulla kyseeseen jos jokin kiinnostava maastoreitti vaatisi pellon ylitystä tai pihan läpi kulkemista. Muistattehan ettei pellolle ole mitään asiaa ilman maanomistajan lupaa!

Karttapaikkaan voi valita näkyviin tilatunnukset sun muut. Muutenhan tällä kuvakaappauksella ei polkuja juurikaan näy vaikka niitä on tuolla alueella todella paljon.
Alussa mainitsemani Karttaselain käyttää samaa maastokarttaa kuin Maanmittauslaitos, mutta Reittiselain toimii näppärämmin puhelimessa kuin Karttapaikan nettisivu. Reittiselaimenkin perustoiminnot ovat ilmaisia ja se näyttää kyllä pinnanmuodot, puuston ja muut maastomerkit joten jos on totaalisen hukassa ja osaa edes hieman näitä maastokartan symboleja, voi sen avulla yrittää suunnistaa ulos suolta. Karttaselaimellakin on mahdollista tallentaa kuljettu reitti ja reitit jäävät näppärästi appiin muistiin jatkoa ajatellen. Ne voi myös viedä ulos.

Maastopyöräilijöiden enemmän käyttämä Trailmap palvelee ehkä parhaiten myös ratsastajia, jos siis alueella on ollut aktiivisia maastopyöräilijöitä, jotka ovat polkuja tallentaneet. Itseasiassa samat polut tuntuvat näkyvän myös SportsTrackerissa kun zoomaa riittävän lähelle, mutta Trailmap näyttää ne selkeämmin ja polun väri kertoo myös hieman sen haastavuudesta.

Trailmapin kuvakaappaus samasta kohdasta hieman laajempana kuin ylempi kuva. "Pieni" ero polkujen määrässä. Trailmapiin saa päälle myös MML:n maastokartan (vasemmanpuoleisesta listaasta voi ruksia asioita mukaan), mutta jätin sen kuvakaappauksesta pois, jotta polut näkyvät selkeästi.
En löydä Trailmapista oikeastaan kuin hyvää sanottavaa. Metsässä voi avata sivun ja se näyttää pallukalla oman sen hetkisen sijainnin, jolloin navigointi helpottuu. Netissä Trailmapin päälle voi tuoda oman muualta tuodun GPX-reitin mutta mikä parasta, sillä voi myös suunnitella ja rakentaa reitin! Tämän avulla voi siis etukäteen hahmotella reittiä suurinpiirtein ja sen voi jakaa itselleen linkillä tai ladata omalle laitteelle. Jos käyttää vaikka jotain Garminin pikkunavia niin reitin saa siihenkin, tai sitten katsoo ihan vain puhelimesta.

Trailmap piirtää reittiä joko valmiita teitä ja polkuja pitkin tai sitten sitä voi piirtää osittain käsinkin. Esimerkiksi minulle Trailmap piirsi tienylitykseen ylimääräistä, joten piirsin teiden ylitykset "käsin" ja vaihdoin sitten taas polun seurantaan.

Alla olevassa kuvakaappauksessa on hätäisesti Trailmappiin hahmoteltu reitti. Se näkyy siis sinisellä katkoviivalla ja on jaettavissa kenelle tahansa linkin kautta. Tietokoneelle reitin voi tallentaa "Tallenna GPX"

No miksi näitä reittejä pitäisi sitten tallentaa? Ei siihen mitään pakkoa ole, mutta minä olen koonnut tallin maastoista ihan kattavan reittikartan jota olen jakanut alueen ratsastajille heidän pyynnöstään. Olen karttaan merkannut vielä erikseen paikat, joissa toivotaan pelkkää käyntinopeutta tai muita erityispyyntöjä.

Kuvassa on meille tuttuja ja tuntemattomia maastoreittejä sinisellä. Kuvakaappaus on siis omasta tekemästäni GoogleMapsista, johon olen vienyt reittejä. Suurimman osan olen ratsastanut itse, osan olen saanut kaveriltani, joka on myös innokas maastoilija ja jonka kanssa yritämme yhdistää etelän ja pohjoisen reittejä tänä kesänä toisiinsa.
Ratsastajiin suhtaudutaan välillä valitettavan nihkeästi ja kun joku porsassakki on pilannut tiepohjaa ja haistatellut maanomistajalle, ei muihinkaan siististi kulkeviin ratsastajiin kovin suopeaa suhtautumista löydy.

Muistattehan siis aina iloisesti moikata kaikkia, potkia kakat sivuun ja katsoa tarkasti missä voi laukata ja missä ei. Itse tiedän aivan hyvin että hevosen jäljistä ei synny monttua tai nimismiehen kiharaa hiekkateille, mutta jos maanomistajalla tällainenkäsitys on, niin turha siitä on alkaa taistella vastaan. Ratsasta vain mahdollisimman syvällä penkalla, jolloin ajouriin ei tule jälkiä.

"Omalla" Alueellani toimiva Keski-Uudenmaan maastoratsastajat ry tekee aktiivista työtä maastoreittien parantamiseksi ja laajentamiseksi. Meidän tallimme ei ole ihan ydinalueella, eli jos haluan päästä Ruskelan suuntaan maastoihin, vaatii se ensin 5 kilometrin siirtymän. Siirtymä on ihan ok, koska se on leveää baanatettavaa hiekkatietä, mutta olen ilmeisesti vetänyt Muulin kyseisellä tiellä liian äärirajoille, koska se on nykyään äärimmäisen hankalaa saada  yksin sinne ratsastettua. Yritänkin nyt päästä tielle aina kaverin kanssa ja ottaa vähän iisimmin. Lisäksi tien toisessa päässä on eräs tuttu talli, josta voimme käydä kysäisemässä vähän porkkanoita matkaevääksi. Ehkä Muulikin siitä sitten taas innostuu.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti