Viime postaukseen liittyen, olin hieronut kauppoja aivan ihanasta
kirjavasta muuliruunasta joka asui Saksassa. Tämän myyjä puhui onneksi
englantia ja puhuttiin muulista myös puhelimessa. Hän kuitenkin päätyi
myymään sen toisaalle vaikka olin ensimmäisenä jonossa. Myyjähän sen
päättää mutta toki harmitti. Se muuli oli nimittäin rakkautta
ensisilmäyksellä ja myyjä oli omistanut sen vuotiaasta saakka ja
käsitellyt paljon maastakäsin.
No pienet takaiskut
kuuluu muulikauppaan, olisihan...